Energia-alan toimintaympäristön erityispiirteet
Vihreä siirtymä
Energia-alaan vaikuttaa tällä hetkellä ennen kaikkea yleiset pyrkimykset vähentää päästöjä. Ne näkyvät yhtä lailla kansantalouden linjauksissa kuin alan yritysten päästötavoitteissa ja kuluttajien valinnoissa. Vihreä siirtymä on tuonut mukanaan uusia, puhtaita energiantuotantomuotoja. Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2023 päästöttömän sähköntuotannon osuus Suomessa oli 94 % kokonaistuotannosta.
Siitä huolimatta energia-ala on suurin kasvihuonekaasujen päästölähde Suomessa (lähde: Tilastokeskus).
Suomessa valtio on pyrkinyt erilaisilla tukimuodoilla edistämään siirtymää muun muassa tukemalla investointeja puhtaan energian tuotantoon. Energia-alan sääntelyä tehdään niin Suomen kuin Euroopan unioninkin tasolla. Esimerkiksi on säädetty, että kivihiilen käytön energiantuotannossa tulee loppua viimeistään 2029.
Toimialojen päästötavoitteet
Eri toimialoilla on omat päästövähennystavoitteensa, ja niiden joukossa on suuria teollisuustoimialoja, jotka käyttävät runsaasti sähköä tuotteensa tuotannossa. Globaalit päästötavoitteet vaikuttavat myös näihin toimialoihin pyrkimyksenä siirtyä uusiutuvan tai päästöttömän sähkön käyttöön.
Rahoitus
Päästötavoitteet ja muut vastuullisuusnäkökulmat vaikuttavat myös eri rahoitusinstrumentteihin, kuten saatavilla oleviin julkisiin tukiin ja yritysten mahdollisuuksiin saada lainaa.
Taustalla vaikuttaa myös esimerkiksi EU-taksonomia, jolla määritellään kestävä taloudellinen toiminta.
Kuluttajien oma sähköntuotanto
Kuluttajista on myös muutamien vuosien aikana yhä suuremmassa määrin tullut sähköntuottajia ja aurinkopaneelien määrä on lisääntynyt. Suomessa vuonna 2022 kuluttajien omien aurinkopaneelien asennusta vauhditti energiakriisi, ja sen myötä noussut sähkön hinta. Energiaviraston mukaan vuoteen 2021 verrattuna vuonna 2022 aurinkosähkön tuotantomäärä kasvoi yli 60 prosenttia Suomessa.
Yhteiskunnan sähköistyminen
Energia-alaan vahvasti vaikuttava globaali trendi on yhteiskunnan sähköistyminen, josta sähköinen liikenne muodostaa yhden tärkeän osan. Yhä suurempi osa yhteiskunnasta tarvitsee sähköä toimiakseen. Liikenne, konesalit, kryptovaluutan louhinta ovat esimerkkejä siitä, miten erilaiset alat lisäävät sähkön kulutusta.
Tästä huolimatta Suomen sähkönkulutus väheni Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2023 noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Omavaraisuus ja HUOLTOvarmuus
Geopoliittisella tilanteella on ollut suuri vaikutus Suomen energiapolitiikkaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa vuonna 2022 antoi aihetta kaupallisille pakotteille, ja aikaisemmin merkittävän osan Suomen sähkönhankinnasta muodostunut sähköntuonti Venäjältä lopetettiin. Myös muiden energiamuotojen virrat tyrehtyivät pakotteiden vuoksi.
Kyberturvallisuusuhat ja geopoliittisen tilanteen lieveilmiöt ovat vahvistaneet energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Vuositasolla Suomi saavutti vuonna 2023 energiaomavaraisuuden (lähde: Fingrid).
Erityispiirteiden vaikutus energia-alan toimijaan
Mainitut ilmiöt ovat kaikki oleellisia energia-alalla. Päästötavoitteet ja rahoitusinstrumentit ohjaavat energia-alaa kohti päästötöntä tuotantoa, mikä merkitsee tarvetta suuriin investointeihin. Energia-alan investointien suuruus onkin asia, jonka vuoksi investointien takaisinmaksuaika usein ulottuu kymmeniä vuosia tulevaisuuteen.
Uusilla energian tuotanto- ja varastointiratkaisuilla pyritään usein lisäämään energiajärjestelmän joustoa ja tasoittamaan tuotanto- ja kulutuspiikkejä. Lisäksi niillä tavoitellaan suurempaa kustannustehokkuutta ja pienempiä päästöjä.
Vuonna 2023 otettiin käyttöön seuraavat tuotanto- ja varastointiratkaisut, joissa Vaasan Sähkö on osallinen:
– tuulivoimapuisto: Norsskogen, Närpiö
– kaksi uutta sähkökattilaa Vaasan Voiman voimalaitoksella Vaasan Vaskiluodossa
– lämpövaraston laajennus Vaasan Vaskiluodossa
– hukkalämpölaitos Påttin jätevedenpuhdistamon yhteydessä
Lisäksi ilmoitimme osuudesta Lapuan Heininevalle rakentuvasta teollisen mittakaavan aurinkopuistosta (käyttöönotto vuonna 2025).
Vihreä siirtymä ja tuotantomääriltään vaihtelevan uusiutuvan energian yhä suurempi osuus tuotannosta vaikuttaa koko sähkömarkkinaan tuomalla siihen heiluntaa.
Sähkön pörssihinta perustuu sähkön tarjontaan ja kysyntään, ja mitä enemmän vaihtelua näissä on, sen suurempia ovat myös markkinahinnassa näkyvät variaatiot.
On tarvetta ratkaisuille, jotka tuovat niin sanottua kysyntäjoustoa, eli sähkönkulutuksen säätöä. Tasapainoa lisäävät osaltaan myös sellaiset ratkaisut, joissa esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotantoratkaisut tukevat toisiaan, tasoittavat kulutushuippuja ja pitävät näin myös hinnan vakaampana.
Yhteiskunnan yhä suurempi sähkön tarve, uudet uusiutuvan energian tuotantomuodot ja kuluttajien oma sähköntuotanto asettavat uudenlaisia vaatimuksia myös sähköverkon kehittämiselle.
Yhteiskunnan kehityksen kannalta sähkönsiirron toimitusvarmuuden pitäminen korkealla tasolla on kaiken a ja o.
Toimitusvarmuudesta on myös lakisääteisiä vaatimuksia jakeluyhtiöille. Tästä syystä tarvitaan investointeja, jotka vahvistavat ja kehittävät sähköverkkoa eteenpäin.