SÄHKÖKAUPPA 2017
Vuonna 2017 talvikuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja kesä kylmempi kuin keskivertovuonna.
Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta nousi 2,3 prosenttia vuodesta 2016 ja oli 33,19 euroa/megawattitunti (€/MWh). Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan syyskuussa 37,27 €/MWh. Halvimmillaan pörssisähkö oli kesäkuussa 30,64 €/MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 3,78 €/MWh systeemihintaa korkeampi.
Kilpailutilanne vähittäismarkkinoilla säilyi tiukkana koko vuoden.
Vuoden lopussa sähköä myytiin 90 701 sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollista sähköenergian hintaa alennettiin laskemalla energiamaksukomponentteja kesäkuun alussa noin 5 prosenttia. Asiakkaille sähköä myytiin 1 394 gigawattituntia (GWh) ja sähköpörssiin 308 GWh.
Brändiuudistukseen panostettiin
Brändiuudistuksen pohjaksi toteutettiin laaja kuluttajatutkimus, ja sen pohjalta uudistettiin mm. brändin ydin, logo ja mainonnan konsepti. Uudistus lanseerattiin vuoden 2018 tammikuussa.
Sähkökauppa osallistui kolmeen valtakunnalliseen asiakastyytyväisyystutkimukseen ja menestyi kaikissa niissä erinomaisesti.
Asiakaspalvelujärjestelmän vaiheittaiseen uusimiseen tähtäävää projektia jatkettiin järjestelmätoimittajan tehdessä ohjelmointityötä.
Sosiaalisen median kanaviin tuotettiin säännöllisesti sisältöä sisältöstrategian ja -suunnitelman mukaan. Nette-asiakaslehti jaettiin asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana.
Tuulisähkön osuus yhdeksän prosenttia sähkön hankinnasta
Sähkönhankinta oli 1 702 GWh vuonna 2017. Määrä oli 11 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Päästöttömän tuotannon osuus sähkön hankinnasta nousi jo lähes 70 prosenttiin. Tuulisähkön osuus oli 9 prosenttia hankinnasta.
Rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -voimalaitoksen rakennusprojekti eteni laitostoimittajan päivitetyn aikataulun mukaisesti kohti säännöllisen sähköntuotannon aloittamista vuoden 2019 kesällä.
Tulos laski edellisvuodesta
Sähkökaupan liikevaihto oli 62,5 milj. euroa ja liikevoitto 4,9 milj. euroa vuonna 2017.
Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle.