Sää Pohjoismaissa on toteutunut normaalia lämpimämpänä kesän aikana, minkä lisäksi myös sademäärät ovat kesän aikana olleet Skandinaviassa normaalia runsaampina laskien spot-hintoja Pohjoismaissa. Tavanomaista runsaammat sateet ovat kerryttäneet vesivarastoja Ruotsissa ja Norjassa samalla kun vesivoimatuotanto ja vienti Keski-Eurooppaan on pysynyt runsaana. Vesivarastotilanteen vahvistuminen on näkynyt myös Pohjoismaiden sähköjohdannaisten hintojen laskuna tulevan syksyn ja alkutalven osalta.
Suomen siirtoyhteyksiä Ruotsiin ja Viroon on rajoitettu runsaasti, minkä vuoksi etenkin tuuli- ja ydinvoimatuotannon ollessa runsasta Suomen aluehinta on ylitarjontatilanteessa laskenut erittäin matalalle tasolle.
Heinäkuun aikana Suomen spot-hinta toteutui nollassa tai negatiivisena 122 tunnin osalta, eli keskimäärin lähes neljä tuntia päivässä. Halpojen tuntien siivittämänä koko heinäkuun spot-keskihinta laski 16,74 euroon megawattitunnilta (MWh).
Syksyyn siirryttäessä tuulivoimatuotanto ja sademäärät tyypillisesti kasvavat syksyisempien säiden myötä. Tämä voi laskea hintoja hyvin matalalle tasolle etenkin alkusyksystä, kun lämmityskuorma Pohjoismaissa ei vielä ole noussut talven tasolle.
Elokuussa alkaneet ydinvoimaloiden vuosihuollot kestävät suunnitelmien mukaan Suomessa syyskuun loppuun ja Ruotsissa lokakuun puoliväliin asti, jolloin alkutalveen siirryttäessä ydinvoimakapasiteetti on jälleen normaalisti käytettävissä.
Kulutuksen kasvu tyypillisesti kiihtyy vuodenvaihdetta kohti mentäessä, kun lämmityskuorma kasvaa laskevien lämpötilojen vuoksi. Kylmiä säitä voi kuitenkin esiintyä ennen talvea. Näinä hetkinä on myös usein vähäistä tuulivoimatuotantoa ja hinnat voivat nousta korkeammalle tasolle. Lämpötilojen vaihdellessa nollan tuntumassa voi tuulivoimaloihin muodostua jäätä laskien käytettävissä olevaa tuulivoimakapasiteettia etenkin Suomessa ja Ruotsissa.
Estlink 2 -siirtoyhteyden huollon odotetaan jatkuvan syyskuun puoliväliin asti, minkä jälkeen siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä palaa noin 1 000 megawattiin (MW) sen oltua 358 MW tammikuun lopusta asti. Kasvava vientikapasiteetti korkeamman hinnan alueelle keskimäärin nostaa hintoja ja vähentää erityisen matalien hintojen esiintyvyyttä. Estlink 2 -yhteyden kapasiteetista on hyötyä myös erityisen vähäisen tuulivoimatuotannon aikoina, jolloin sähköä voidaan tuoda Baltian seudulta Suomeen, mutta silloin hinnat voivat nousta korkealle tasolle.
Kasvavan keskimääräisen tuulivoimatuotannon lisäksi myös vaihteluväli korostuu runsastuulisten ja tuulettomien hetkien välillä, mikä lisännee sähkönhinnan vaihtelua syksyyn ja talveen siirryttäessä.
Vaihtelevien sääolosuhteiden mukaan matalan hinnan jaksoina Suomen hinnat voivat laskea Pohjois-Ruotsin hintojen kanssa hyvin matalalle tasolle. Tehotilanteen kiristyessä hintataso Suomessa voi kuitenkin nousta lähemmäs Baltian ja Keski-Euroopan hintoja, missä sitä määrittävät pitkälti fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten kustannukset. Geopoliittisten tilanteiden kärjistyminen maailmalla on nostanut ja voi jatkossakin nostaa energiahyödykkeiden hintoja, mikä voi heijastua myös Pohjoismaisiin sähkönhintoihin.
Markkinakatsaus on tuotettu yhteistyössä Power-Deriva Oy:n kanssa.
