Loppuvuoden 2023 näkymät sähkömarkkinoilla
Edellisen markkinakatsauksen (21.2.2023) jälkeen suunta sähkömarkkinoilla on pääsääntöisesti jatkanut laskevana hetkellisiä nousujaksoja lukuun ottamatta. Lasku on kuitenkin ollut selkeästi maltillisempaa kuin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana. Talvijaksojen Q4-2023 ja Q1-2024 hinnat ovat pysytelleet viimeiset kolme kuukautta tasaisina, eli edelleenkin markkinat näkevät suurempia riskejä korkeammille sähkön hintanoteerauksille tulevana talvena.
Keskeisimpiä ajureita loppuvuoden hintakehityksen osalta ovat esimerkiksi pohjoismainen vesivarastojen tilanne, eurooppalaisten kaasuvarastojen täyttöaste ja polttoainehintojen kehitys.
Lisäksi tuulivoiman vaikutus spot‑hintoihin vahvistuu jatkuvasti, kun uutta tuulivoimaa otetaan käyttöön Suomessa ja muualla Euroopassa.
Tulevien kuukausien hintatason ennakointi on edelleen haastavaa. Tuntikohtainen vaihtelu on voimakasta, mutta myös päivien keskihinnat ovat vaihdelleet merkittävästi viimeisen parin kuukauden aikana, noin 0,5–12,0 snt/kWh välillä. Suurista vaihteluista huolimatta huhtikuun Suomen aluehinta toteutui alvittomana keskihintaan 6,1 snt/kWh, mikä on alhaisin hinta jopa 22 kuukauteen.
Viimeksi kesäkuussa 2021 spot‑hinta oli Suomessa 5,6 snt/kWh.
Pohjoismaissa sää on vaihdellut kevään edetessä voimakkaasti. Sademäärä on viikkotasolla vaihdellut sateisen ja kuivan välillä lämpötilojen vaihdellessa normaalilämpötilan alapuolella. Yöpakkasista huolimatta päivälämpötilat ovat paikoitellen nousseet jopa lähelle hellelukemia. Valoisan ajan pidentyminen kasvattaa aurinkovoimatuotantoa, jonka kapasiteetti on Suomessa viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt erityisesti kuluttajien hankkimien aurinkosähköjärjestelmien seurauksena. Fingridin jakeluverkkojen tietojen pohjalta laaditun ennusteen mukaan tämän hetken aurinkosähkökapasiteetti olisi Suomessa noin 700 MW, mikä ylittäisi Loviisan yhden ydinvoimareaktorin sähkötehon.
Viime vuonna vastaava aurinkosähkön kapasiteetti oli lähes puolet pienempi.
Epävarmuutta sähkömarkkinoille aiheuttavat Pohjoismaissa tulevien kuukausien sateet, vesivirtaamat ja vesivarastojen tilanne talven lähestyessä. Keski-Euroopassa kriittisessä roolissa ovat kaasuvarastojen täyttäminen talveksi vaihtoehtoisilla kaasunlähteillä sekä ydinvoiman käyttöaste. Erityisen kuuma kesä voi aiheuttaa viime vuoden kaltaisia haasteita erityisesti Ranskan ydinvoimalle, jolloin kuivuus hankaloitti ydinvoimaloiden jäähdytystä ja ydinvoimaa jouduttiin ajamaan alas.
