Kesä on kyläilyn kulta-aikaa. Mökit ja sukulaisten kodit kutsuvat vieraita. Mielessä kannattaa pitää modernin kyläilyn kirjoittamattomat säännöt, kuten että vierailusta on usein hyvä ilmoittaa etukäteen. Yllätysvieraat ovat yli puolelle suomalaisista epätoivottuja, selviää Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksesta (2023).
– Varsinkin kaupungissa kaikki ovat shokissa, jos ovikello soi yllättäen, koska vierailut on tapana sopia etukäteen. Kesäasunnollamme Laukaassa naapurit käyvät kyllä yllätysvierailulla vähintään kerran viikossa, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Maarit Knuuttila.
Myös liian pitkiä vierailuja on kohteliasta välttää. Useissa kulttuureissa kolmea päivää pidetään pisimpänä sopivana vierailun kestona.
Ennen sanottiin, että jauheliha ja vieraat alkavat haista kolmantena päivänä. Egyptiläinen sanonta on, että jos vieraasi viipyy kolme päivää, anna hänelle työkalu.
Perinteisesti kyläilyyn on liittynyt tuliaisten vieminen. Niiden merkitys on kuitenkin vähentynyt. Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan vain joka kymmenes pitää tuliaisia tärkeinä. Viemisiä voi skaalata sen mukaan, millaisesta kyläilystä on kyse. Illalliskutsuille voi viedä kukkia tai kuohuviinipullon ja useamman päivän vierailulle vaikkapa aamiaistarvikkeet tai jotain grillattavaa.
Kyläily on nykyään rentoa, mutta ei spontaania. Suomalainen kyläilykulttuuri ei ole kuollut, se on vain muuttunut, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Maarit Knuuttila. Vaikka kyläily on entistä rennompaa, siihen liittyy kirjoittamattomia sääntöjä, jotka on hyvä ottaa haltuun ennen kesäreissuja.
– Minun sukupolveni tapoihin kuuluu, että ainakin kahvipaketti pitää viedä.
Kyläilykulttuuri on muuttunut
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus paljastaa, että kymmenen vuotta täyttäneiden suomalaisten kyläilyyn käyttämä aika on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta. Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan suomalaiset käyvät kylässä sukulaisen, ystävän tai tuttavan luona keskimäärin 25 kertaa vuodessa eli joka toinen viikko. Joka neljäs kertoo kyläilevänsä vähintään kerran viikossa.
Kyläilykulttuurin näivettymisestä on syytetty milloin kaupungistumista, milloin puhelinten yleistymistä tai sosiaalista mediaa. On totta, että vanhakantaisen maatalousyhteiskunnan kyläilykulttuuri, jossa naapurissa vierailtiin jopa useita kertoja päivässä, ei enää ole voimissaan. Knuuttila ei kuitenkaan näe, että kyläilykulttuuri olisi kuollut.
– Se on vain muuttunut.
Nykyään normi on, että kutsutaan tuttavapiiri kylään ja laitetaan ruokaa. Tai kokoonnutaan katsomaan Euroviisuja tai urheilukisoja yhdessä.
Knuuttila muistuttaa, että kyläilykulttuurin kuolemaa on surkuteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. Hän huomasi tämän lukiessaan lehtiartikkeleita vieraanvaraisuudesta jopa 150 vuoden takaa.
Kyläily tekee onnelliseksi
Knuuttilan lapsuudenkodissa leivottiin joka lauantai tuoretta pullaa, pikkuleipiä tai kakkua vierasvaraksi kylmäkomeroon. Lapset saivat herkutella edellisviikon leipomuksilla. Myös Knuuttilalla on kaapissa aina vierasvaraa. Tavat kuitenkin muuttuvat.
– On kiva, että nuoremmat sukupolvet ottavat kyläilyn rennommin. Ruokaa voidaan tehdä yhdessä tai tilata kotiinkuljetuksella ravintolasta.
Ennen puhelimien yleistymistä kyläily oli keino vaihtaa kuulumisia ja pysyä kärryillä yhteisön kuulumisista. Nykyään uutiset ja kuulumiset välittyvät kännykänkin kautta, joten kylässä käydään muuten vain. Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka kyläilevät usein, kokevat itsensä onnellisimmiksi. Eikä ihme: muiden ihmisten läheisyys ja sosiaalinen kanssakäyminen tekevät tutkitusti hyvää hyvinvoinnille.
– Kyläilyllä vahvistetaan ihmissuhteita. Se on sosiaalista liimaa.
