Eläinystävän hankkiminen on terveysteko: se vähentää stressiä ja voi jopa pidentää elinikää. Hyviä vaikutuksia saa kuitenkin myös pelkkien eläinvideoiden katselusta.
Eläinvideoiden on esimerkiksi Washingtonin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettu vähentävän stressiä. Ne saavat pulssin laskemaan ja stressihormoni kortisolin tuotannon kehossa vähenemään. Japanilaistutkimuksen mukaan jo pelkkien söpöjen eläinkuvien katselu parantaa keskittymiskykyä.
Australialaistutkimuksesta ilmenee, että eläimen omistavilla ikäihmisillä on pienempi riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin, ja he saattavat näin elää hieman muita pidempään.
Ei ole väliä, onko lemmikkinä koira, kissa, rotta tai käärme – hyvät vaikutukset saa kaikista eläimistä, joista pitää, kertoo eläinten hyvinvointivaikutuksia ihmisiin tutkinut kulttuurintutkija Jussi Lehtonen. Hän itse rentoutuu perheensä sileäkarvaisen collien Fannyn seurassa.
”Kiireisen työpäivän jälkeen on aivan ihanaa lähteä metsään lenkille Fannyn kanssa. Fanny on minulle perheenjäsen, jonka kanssa on rento ja hyvä fiilis”, Lehtonen kertoo.
Lemmikkieläin voi olla omistajalleen tärkeä ystävä, jonka seura lievittää yksinäisyyden tunnetta ja ahdistusta. Suhteen lemmikkiin koetaan tarjoavan jopa ihmissuhteita enemmän luotettavuutta, rehellisyyttä, pyyteettömyyttä ja rakkautta, selviää psykologi Tanja Honkasen Turpaterapiaa ja karvaista kaveruutta -tutkimuksesta (2013).
”Eläimelle ei tarvitse esittää mitään, vaan se hyväksyy sinut sellaisena kuin olet.”
”Eläin tuo turvaa ja seuraa eikä vaadi omistajalta juuri muuta kuin läheisyyttä ja hellyyttä”, Lehtonen sanoo.
Honkasen tutkimuksen mukaan lemmikin omistajat ovat elämäänsä tyytyväisempiä kuin ne, joilla ei ole lemmikkiä. Eikä ihme: lemmikit luovat iloa ja seuraa, mutta myös kannustavat omistajaansa liikkumaan ja sosiaalisiin kontakteihin harrastuksissa, mikä tukee hyvinvointia.
”Kun koiran kanssa menee kävelylle, tulee varmasti puhuneeksi muiden koiranomistajien kanssa ja jopa sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole koiraa. Lemmikeistä on helppo keskustella, aivan kuten säästä.”
Muutkin lemmikit kuin koirat lisäävät omistajansa aktiivisuutta. Lehtosen tutkimus on vahvistanut, että kissan omistavat vanhukset ovat usein aktiivisempia ja pitävät itsestään parempaa huolta, koska heidän täytyy huolehtia myös lemmikistä.
Hyvää tekeville eläinystäville on kehitetty monenlaisia hyödyllisiä ja ilahduttavia tehtäviä. Kissat toimivat kissakahviloissa tunnelmanluojina, hevoset ja alpakat terapian tukena ja koirat kirjaston lukukoirina, joille lapset saavat harjoitella ääneen lukemista.
”Eläin ei arvostele, joten sen kuunnellessa on helppo opetella lukemaan tai kertoa vaikeista asioista terapeutin läsnäollessa.”
Eläimet myös auttavat kipuun, sillä ne lisäävät kipua lievittävän, rakkaushormoninakin tunnetun oksitosiinin määrää kehossa. Eläimiä käytetäänkin silloin tällöin apuna lääkärin vastaanotolla.
Hattulalaisen hammaslääkärin vastaanotolla työskentelee kääpiömäyräkoira Nipsu, joka istuu asiakkaiden sylissä hoidon ajan.
Lemmikit ovat toivottuja vieraita myös hoivakodeissa. Lehtonen kertoo, että eläimet ovat palauttaneet muistoja mieleen jopa vaikeasti muistisairaille.
”Ihminen on saattanut viettää onnellisimmat ja surullisimmat hetkensä aikanaan oman lemmikkinsä kanssa, joten eläimen koskettaminen voi saada muistot heräämään. Eläin on vähän kuin pikkuvauva. Se on omistajastaan riippuvainen, ja siksi suhde omaan lemmikkiin on usein erityinen ja syvä.”
Teksti: Elina Vironen
Jutun pääkuva: Jussi Vierimaa
