Lähiaikoina Kiinassa on tarkoitus ottaa akvaarioissa käyttöön robottidelfiinejä oikeiden delfiinien sijasta. Tähän asti useimmat esimerkiksi terapia- tai hoivatyössä hyödynnetyt robottieläimet ovat muistuttaneet joko pehmoleluja tai mekaanisia otuksia scifi-elokuvista.
Uusiseelantilaisen teknologiayrityksen Edge Innovationsin kehittämät robottidelfiinit kuitenkin näyttävät ja tuntuvat aidolta silitettäessä ja painavat yhtä paljon kuin oikeat delfiinit. Ne on opetettu käyttäytymään delfiinien tavoin tekoälyn avulla. Robottia voidaan kauko-ohjata vaikkapa tekemään temppuja.
Mutta voiko ihminen robotin nähtyään kokea nähneensä delfiinin vai jääkö elämyksestä puuttumaan jotain?
Asialla on kaksi puolta, kertoo eläimiä koskeviin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin erikoistunut filosofian dosentti Elisa Aaltola Turun yliopistosta.
Jos eläinrobotti käyttäytyy ystävällisesti ja leikkisästi, ihminen kokee sitä kohtaan automaattisesti empatiaa, tarkemmin sanottuna hyvin alkukantaista ruumiillista empatiaa.
”Silloin samaistuminen toiseen tapahtuu kehollisesti. Älyllisyys tai järjellisyys eivät ole mukana, eikä ihminen pohdi, onko delfiini aito”, Aaltola selittää.
Toisaalta edes kehittyneimmän tekoälyn kanssa vuorovaikutus ei ole niin nopeaa ja jouhevaa kuin oikean eläimen kanssa.
”Siihen, kuinka aidolta robottieläin tuntuu, vaikuttaa ihmisen kyky upota mielikuvitusmaailmaan.”
”Robottieläimet voisivat olla hauskaa katsottavaa lapsille, koska heillä on hyvä mielikuvitus eikä robotin kömpelyys haittaa, tai dementoituneille vanhuksille, jotka eivät välttämättä muista tarkkaan, miten oikea eläin käyttäytyisi.”
Aaltolan mielestä on hyvä, että kehitteillä on eettisempiä tapoja tutustua villieläimiin kuin niiden pitäminen vankeudessa. Eikä kehitystyö pysähdy delfiineihin, Edge Innotavions lupaa. Saman teknologian avulla on mahdollista luoda olentoja valkohaista lohikäärmeisiin.
Teksti: Elina Vironen
