Onko rakkaus sähköä? Vaasan Sähkö tutki, voiko tunteita todella mitata

Ihastumista mitataan älysormuksella: ”Ihastuminen aiheuttaa kehossa hyvää stressiä”

Oman hyvinvoinnin mittaaminen on tänä päivänä supersuosittua: sitä on kokeillut jo yli kolmannes suomalaisista (My Data -selvitys, 2018).

Markkinoilla on valtavasti erilaisia älyrannekkeita ja -laitteita, jotka mittaavat muun muassa ihmisen stressitasoja ja palautumista. Eikä itsensä mittaamiseen edes tarvitse hankkia erillistä laitetta, sillä älypuhelinsovelluksilla voi jo tarkkailla esimerkiksi askeleita ja unta.

Pekko Vehviläinen kertoo, että ihastumista eli ihon sähkönjohtavuutta voidaan mitata suomalaisella Moodmetric-älysormuksella. Työterveyslaitos on todennut sormuksen luotettavaksi stressin mittariksi, ja sen avulla on muun muassa tutkittu maaseutuyrittäjien työperäistä stressiä.

”Ihastuminen aiheuttaa kehossa niin sanottua hyvää stressiä”, Vehviläinen tarkentaa.

Asiantuntijalla itsellään on ollut älysormus jo vuosia, ja hän pääsi vihdoin testaamaan sitä muilla Vaasan Sähkön tutkimuksessa. Ensimmäinen tutkimustilanne luotiin siten, että sinkut kävivät sokkotreffeillä ja tekniikan tohtori mittasi ja analysoi heidän tunteitaan treffien aikana.

”Mittauskäyrän taso vaihteli sen mukaan, minkä tyyppinen ihminen treffeillä tuli vastaan. Jos toista kohtaan ei kokenut suurta kiinnostusta, mittauskäyrä painui alas eikä noussut sieltä mihinkään”, Vehviläinen kuvailee.

Lue lisää, kuinka sinkkututkimus eteni: Ihastuminen on sähköä iholla ja sitä voi mitata: ”Data varmisti tunteeni”

Data versus tunteet – kumpaan asiantuntija luottaa?

Vaasan Sähkön tutkimuksen toisessa vaiheessa testiin pääsivät koiranomistajat koirineen. Vaasan Sähkö halusi selvittää, onko myös ihmisten ja eläinten välillä mitattavissa sähköä. Tulokset vahvistivat, että koira todella on ihmisen paras ystävä myös datan mukaan.

Mutta miten on, suosittelisiko mittaamisen asiantuntija luottamaan enemmän dataan vai omiin tunteisiin esimerkiksi parin- tai lemmikinvalinnassa?

”Molemmissa on puolensa! Jos on kahden vaiheilla, datasta voi olla hyötyä. Mutta jos pitäisi valita, niin kyllä omiin tunteisiin kannattaa mieluummin luottaa.”

Oman kehon mittaaminen voi Vehviläisen mukaan opettaa parempaa itsetuntemusta, oli kyseessä sitten ihastumisen, unen, liikunnan tai palautumisen mittaaminen.

”Jos olet vaikkapa töissä henkisesti todella kuormittunut, se vastaa sitä, että olisit jo käynyt urheilemassa. Jos vielä työpäivän päälle treenaat rankasti, saatat ylikuormittua. Älykello voi muistuttaa, että nyt olisi parempi rauhoittua.”

Kun itseään mittaa säännöllisesti, omat tuntemukset ja mittaustulokset alkavat lähestyä toisiaan eikä mittareita ideaalitilanteessa lopulta enää tarvita.

Lue lisää, kuinka koiranomistajia ja koiria tutkittiin: Markon ja Welle-koiran välillä on sähköä: ”Data vahvisti, että ihminen ja koira ymmärtävät toisiaan”

Data paljasti tosifanin: ”Vireystilaan tuli jopa sadan prosentin muutoksia”

Entä voiko intohimoisia faneja verrata toisiinsa? Kolmas Vaasan Sähkön testitilanteista rakennettiin intohimoisen K-pop-fanikulttuurin ympärille. Kävi ilmi, että myös fanittaminen on sähköä iholla.

”Fanittaminen näkyi sormuksen datassa todella selvästi. Vireystilaan tuli jopa sadan prosentin muutoksia”, Vehviläinen kertoo.

Ihmisestä voidaan siis mitata kaikenlaista sykkeestä ja unenlaadusta niinkin abstraktiin asiaan kuin tunteisiin – eli 80-luvun uraauurtavasta keksinnöstä eli sykemittarista on tultu jo hyvin pitkälle.

Tulevaisuudessa mittaustavat sen kun kehittyvät. Esimerkiksi tunteita voidaan ehkä jonain päivänä mitata suoraan aivoista kuvantamalla, mitkä tunteet näkyvät missäkin aivojen osassa.

Vehviläinen uskoo, että mittareita on tulevaisuudessa joka puolella.

”Mittarit tulevat olemaan vaatteissa yhtä yleisiä kuin vetoketjut.”

Lue lisää, kuinka fanittamista tutkittiin: Fanittaminen on sähköä iholla: ”K-pop vei sydämeni ja se tuntuu”