Nyt on aika toimia. Sanahelinä ja kauniit ajatukset eivät enää riitä, kuten Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa johtava Mari Pantsar tekee napakasti selväksi.
Pantsar on puhunut jo kaksi vuosikymmentä ekologisesti kestävämmän ja kilpailukykyisemmän yhteiskunnan puolesta. Aivan, nämä kaksi termiä kuuluvat tänä päivänä tiukasti yhteen. Kuluttajien toimet eivät yksin riitä, vaan yritysten rooli maapallon tulevaisuuden ja ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on ratkaiseva. Hiilineutraali yritys tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan.
Ekologinen kestävyys ei Pantsarin mukaan enää voi olla yritykselle vain tavoite tai vaihtoehto, vaan sen pitää olla lähtökohta. Se on myös erittäin merkittävä kilpailukyvyn lähde.
”Ekologinen kestävyys ja hiilineutraalius ovat yritykselle elämän ja kuoleman kysymys. Jatkossa vain hiilineutraalisti toimivat yritykset, jotka tuottavat puhtaita ratkaisuja, tulevat olemaan kilpailukykyisiä ja pysyvät markkinoilla. Ja ne, jotka ylittävät ekologisessa kestävyydessä lain vaatimukset, ovat kilpailukykyisimpiä”, Pantsar toteaa.
Kuluttajien tietoisuutta ja vastuullisuutta ei pidä aliarvioida. Tuotteen pitkä elinkaari, korjattavuus ja kierrätettävyys ovat heille tärkeitä kriteerejä.
Pantsar antaa tunnustusta sille, että suomalaiset ovat jo edistyksellisiä hiilineutraalissa kiertotaloudessa. Se on ollut tapa toimia pitkään. Siihen on hyvät syyt: maantieteellinen sijainti, ilmasto sekä luonnonvarat.
Ratkaisut, jotka on aikanaan tehty pakon edessä, ovat luoneet pohjan monia muita maita puhtaammalle tuotannolle.
”Koska Suomella ei ole omia fossiilisia polttoaineita, öljyä, kivihiiltä tai kaasua, teollisuus on aina joutunut tekemään energiatehokkaita ratkaisuja. Se on joutunut kehittämään uusiutuvien energioiden lähteitä, joilla fossiilisten polttoaineiden puute voidaan korvata. Se on ollut olosuhteista johtuen järkevää liiketoimintaa.”
Esimerkiksi hän nostaa perinteisen raskaan teollisuuden alan, metsäteollisuuden. Se on jo useamman vuosikymmenen ajan kehittänyt bioenergiaa, yhdistänyt sähkö- ja lämmöntuotantoa sekä kehittänyt vesien puhdistusta ja jätehuoltoratkaisuja. Samalla on syntynyt vientituote, luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävä suomalainen clean tech -osaaminen.
”Sille on loputon kysyntä maailmanmarkkinoilla. Osaamista kannattaa viedä rohkeasti globaaleille markkinoille, jos se on mahdollista”, Pantsar kannustaa.
Haasteeksi Pantsar katsoo sen, että globaalit ongelmat ovat suuria, mutta suomalaiset yritykset pieniä. Ratkaisuksi tarvitaan yhteistyötä sekä erilaisia yhteistyöverkostoja ja -yrityksiä.
Kestävillä ratkaisuilla on usein muita korkeampi hinta. Se ei Pantsarista ole oikein.
”Lainsäädäntö on epäonnistunut tässä. Valtioiden olisi luotava sellainen toimintaympäristö, että kestävät ja ekologiset ratkaisut olisivat edullisempia sekä kuluttajille että yrityksille.”
Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi veroratkaisuja tai kannusteita yrityksille.
”Nyt kun ilmastokriisi on karkaamassa käsistä, on otettava käyttöön tehokkaat ohjauskeinot.”
Teksti: Sirkku Saariaho
