Kuvittele, että olet kaupungissa isolla korttelipihalla. Vanhat talot reunustavat yhteistä pihaa. Pihalla kasvaa puita, kukkia ja nurmikkoa. Asukkaille on penkkejä istumiseen ja seurusteluun, lapsille leikkipaikkoja. Pihalla ei ole autoja, liikenne kuuluu vaimeasti. Jostakin kantautuu musiikkia ja elämisen ääniä.
Helsingissä tällaisia pihoja ovat esimerkiksi noin sata vuotta sitten syntyneet Vallilan Apinalinna sekä Gripenbergin ja Lars Sonckin korttelit Töölössä. Vastaavanlaisia korttelipihoja on muissakin kaupungeissa.
Ja sellaisia tarvitaan nyt lisää, sanovat kaupunkiaktivistit Kaisa Viitanen ja Anne-Mari Ahonen. Kuusi vuotta sitten he perustivat Korttelipihat takaisin -ryhmän Facebookiin, alkoivat puhua korttelipihojen yhdistämisestä julkisuudessa ja miettiä, miten saada muutos aikaan. Se on tarkoittanut tapahtumia, paneelikeskusteluja, pihajuhlia, lehtijuttuja ja useita neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa.
Korttelitietoutta kaivataan
Viitasen ja Ahosen kaupunkiaktivismin ideat tulevat Alankomaista ja Tanskasta, Kööpenhaminasta.
”Asuin Amsterdamissa nelisen vuotta. Viehätyin siitä, kuinka kaupunki kannusti asukkaita luomaan jalkakäytäville monimuotoisuutta esimerkiksi istutuksin ja tuomaan vihreyttä omaan lähiympäristöön. Hyggen kotikaupungissa, Kööpenhaminassa, on jo 1960-luvulta asti tehty korttelityötä”, Viitanen kertoo.
Suomessa taloyhtiön hallituksen vastuulla on yhtiön ja osakkaiden omaisuuden hyvä hoito. Siksi ne ovat ensisijaisesti kiinnostuneita talotekniikasta, taloudesta ja asukkaiden turvallisuudesta. Mutta asukkaille tärkeitä asioita ovat myös luottamuksen rakentaminen, viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Ne ovat korkealla myös Kaisa Viitasen asumismukavuutta lisäävien asioiden listalla.
Viitanen toivoo kaupunkiin enemmän korttelitietoutta. Sitä, että ihmiset tuntevat toisensa ja hallitusten jäsenet tuntevat korttelin muut hallitukset sekä ovat keskusteluyhteydessä. Aidan takana olevat ihmiset eivät ole uhka, vaan yhteinen piha on mahdollisuus. Korttelipihoissa on kysymys asukkaiden hyvinvoinnista, viihtyvyydestä sekä taloudellisista
hyödyistä.
”Sosiaalisuus on tärkeää. Kaupungissa asutaan usein yksin. Kun ei tunneta talon tai korttelin ihmisiä, kylähenki jää kokematta. Yhteisellä pihalla on helppo tutustua ihmisiin ja tehdä asioita yhdessä. Kaikenikäisille on seuraa, yksinäisyys vähenee”, Viitanen sanoo.
Vihreys virkistää
Kaupunkiluonnosta on tullut meille entistä tarpeellisempaa. Ilmastonmuutos on tuonut esimakua tulevista muutoksista. Rankkasateet yleistyvät, samoin helteiset kesät. Korttelipihan puut ja viherpergolat antavat varjoa helteellä. Puun juuret ja pinnoittamaton maa imevät rankkasateiden vedet. Korttelipiha pienentää asumisen hiilijalanjälkeä monin tavoin.
”Parhaimmillaan korttelipiha säästää rahaa yhteisillä kiinteistönhuoltosopimuksilla. Selvitykset näyttävät, että jätehuollon yhdistämisellä tyhjennysvälit harvenevat, etenkin jos käytetään tiivistäviä maanalaisia astioita. Se myös vähentää raskaan liikenteen melua ja päästöjä kaduilla”, Ahonen sanoo.
Viitanen toteaa, että jakamistalouden idea toimii parhaiten yhtenäisessä korttelissa.
”Esimerkiksi saunavuoroja voi olla jossakin talossa käyttämättä, toisessa ne loppuvat kesken.”
Jo nyt näkyy, kuinka korttelipihat nostavat kiinteistöjen kiinnostavuutta ja arvoa. Vihreä näkymä pihalle on myyntivaltti.
Tulossa työkalupakki
”Paljon on tapahtunut myönteisiä asioita. Meiltä kysytään, miten edetä, kun haluaa edistää asiaa naapureiden ja taloyhtiön kanssa”, Ahonen kertoo.
Viitasesta ja Ahosesta tuntuu, että kaupungilla on uudenlainen halu kannustaa asukkaitaan
viihtyisämpään kaupunkiin.
”Todennäköisesti pääsemme jo tänä vuonna tekemään korttelipihan perustamisen työkalupakkia. Se toimii apuna siihen, että jokainen voi alkaa räätälöidä omaa pihaa”, Viitanen innostuu.
Viitasen ja Ahosen tavoitteena on tehdä ohjeet korttelipihan perustamiseen: keneen ja miten ottaa yhteyttä, miten argumentoida, valaa innostusta ja auttaa näkemään tuleva?
”Ei tarvitse aloittaa pihamuurin kaatamisella. Ensin vaikka reikä verkkoaitaan, jotta saadaan kulkuväylä. Muutama pöytä molemmille pihoille. Aika pienelläkin voi saada paljon aikaan”, Ahonen kannustaa.
Teksti Sirkku Saariaho
Kuvat: Meeri Utti
