Milloin viimeksi tsemppasit työkaveria? Muistatko, kun kollega murjaisi vitsin palaverissa ja koko porukka repesi nauruun? Tai kun pomo oli joustava vapaatoiveidesi suhteen?
Näissä arkisissa tilanteissa piilee yksi tämän hetken halutuimmista työelämätaidoista, nimittäin taito empatiaan. Se tarkoittaa kykyä ymmärtää toisia ja tehdä yhteistyötä.
”Työelämässä tarvitaan ihmistaitoja, koska työhän on pohjimmiltaan ihmisten ongelmien ratkomista yhdessä
ihmisten kanssa”, aivotutkija Katri Saarikivi summaa.
Useissa tutkimuksissa on ennustettu, että automatisaatio vie miljoonien ihmisten työpaikat seuraavien vuosikymmenien aikana. Empatia on kuitenkin jotain, mitä koneille on miltei mahdotonta opettaa, ja juuri siksi Saarikivi uskookin empatian olevan nyt trendi työelämässä. Se on kuin supervoima, joka tekee ihmisen työssä korvaamattomaksi.
”Empatia on yksi vaikeimmin automatisoitavista ihmisen toiminnoista. Jotta koneet voisivat olla empaattisia täysin samalla tavalla kuin ihmiset, niillä pitäisi olla mielikuvitus, tunne-elämä ja myös tilannetajua.”
Usein empatiasta tulee mieleen ilojen tai surujen jakaminen ystävän kanssa, mutta neurotieteen näkökulmasta tunteiden jakaminen on vain yksi empatian osa.
”Tunteiden tarttumista tukee aivojen peilijärjestelmä, joka ei tavallaan tiedä, että olemme erillisiä ihmisiä. Jos sinä hymyilet, myös minun poskilihakseni aktivoituvat automaattisesti. Samasta syystä myös nauru ja haukotus tarttuvat.”
Toinen osa empatiaa on toisen ihmisen ymmärtäminen. Sitä tukee aivojen mentalisointiverkosto, joka on olennainen myös mielikuvituksen kannalta. Empatian kolmas osa, myötätunto, aktivoi aivojen sosiaalisuuteen, motivaatioon ja mielihyvään liittyviä alueita.
Kaikkia empatian osa-alueita tarvitaan työelämässä. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan empaattinen arkkitehtuuri – se että kuvittelee, miltä toisesta tuntuu – saa aikaan parempia esteettömiä ratkaisuja rakennuksiin. Työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle pääseminen taas parantaa yhteistyökykyä.
”Eräässä tutkimuksessa selvisi, että kun koehenkilöt keinuivat keinutuolissa samaan tahtiin, he pitivät toisistaan
enemmän ja heidän yhteistyönsä oli sujuvampaa, kuin jos he keinuivat eri tahtiin.”
Empatiataitoja voi treenata kuten muitakin taitoja. Kykyä asettua toisen ihmisen asemaan voi kehittää lukemalla kaunokirjallisuutta tai harrastamalla teatteria – tekemällä asioita, jotka herättelevät mielikuvitusta ja saavat astumaan toisten saappaisiin. Ehkä tehokkainta on kuitenkin tutustua avoimin mielin erilaisiin ihmisiin, vieläpä sellaisiin, jotka ovat asioista eri mieltä kuin itse.
”Olisi tosi hienoa, jos asioista voitaisiin väitellä laadukkaasti enemmän. Twitterissä tulee se kuva, että omasta maailmankuvasta poikkeaville näkemyksille on nykyään huono sietokyky. Ne suljetaan pois mielestä sen sijaan, että yritettäisiin nähdä asioita toisten näkökulmista ja paremmin perustella omia mielipiteitä. ”
Jotta empatiamekanismit voivat toimia, vuorovaikutuksessa on tärkeää olla aidosti läsnä. Näin aivot pystyvät
vastaanottaa mahdollisimman paljon tietoa vastapuolesta. Mitä vähemmän tietoa aivot saavat toisista, sitä hankalampaa on olla empaattinen. Tästä syystä etätyö voi aiheuttaa empatiaongelmia: kun emme ole samassa tilassa, emme ymmärrä toisia yhtä hyvin, eikä yhteistyö toimi niin sujuvasti.
”Videopuhelut muistuttavat sitä, että olisimme samassa tilassa, koska näemme ilmeet. Toisen päälle tulee kuitenkin puhuttua herkemmin, koska pienet eleet jäävät huomaamatta. Toisen kanssa synkronoituminen siis puuttuu.”
Teksti: Elina Vironen
Kuva: Heli Blåfield
