IDEA: Innovaatioita avaruusdatasta
Kvarken Space Center on avaruustalouteen keskittyvä innovaatiokeskus, jossa suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset tutkijat tekevät yhteistyötä Merenkurkun yritysten ja oppilaitosten kanssa. Se toimii Vaasassa Vaasan yliopiston alaisuudessa.
”Ruotsilla ja Norjalla on perinteistä avaruusteollisuutta, kuten rakettien kehittämistä ja laukaisua. Suomella taas on toimintaa uudessa avaruustaloudessa. Meillä keskitytään lähiavaruuden satelliitteihin ja siihen, miten niiden datasta saadaan kehitettyä palveluita ja innovaatioita”, avaruuskeskuksen johtaja, professori Heidi Kuusniemi selittää.
Avaruustalous tarkoittaa avaruusteollisuuden liiketoimintaa. Se on nyt murroksessa. Kuusniemi puhuu jopa vallankumouksesta. Valtiolliset toimijat eivät ole enää ainoita, jotka lähettävät avaruusteknologiaa avaruuteen. Myös pienet kaupalliset toimijat rakentavat esimerkiksi satelliitteja ja ostavat niille kantorakettikyytejä avaruuteen toisilta kaupallisilta toimijoilta. Tämä on mahdollista teknologian kehityksen ja halpenemisen ansiosta. Avaruuskeskuksellakin on oma maitopurkin kokoinen satelliittinsa. Se lähtee kiertoradalle tänä vuonna, ja sen data avataan koko tiedeyhteisön käyttöön.
”Yhdellä kantoraketilla avaruuteen voidaan lähettää kymmeniä tai jopa sata satelliittia kerralla”, kertoo avaruuskeskuksessa laboratorioinsinöörinä ja Vaasan Sähköverkollakin työskentelevä väitöskirjatutkija Jaakko Yliaho.
VAIKUTUKSET: Hyötyä monille aloille
Keskus auttaa alueen yrityksiä hyödyntämään avaruusdataa liiketoiminnassaan ja kasvattamaan toimintaansa. Se on mukana useissa hankkeissa. Yksi näistä on Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Suomen yrityskiihdyttämö, joka auttaa avaruusalan startup-yrityksiä rahoituksen saamisessa ja eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden löytämisessä.
”Suomessa on paljon avaruusalan yrityksiä. Jos yritys käyttää vaikkapa karttadataa, on se automaattisesti avaruusalan yritys”, Kuusniemi sanoo.
Satelliittidatan avulla voidaan ennustaa, paljonko tuuli- ja aurinkoenergiaa on saatavilla, tai seurata ilman ja veden laatua. Infrastruktuuri ja osittain tietoliikennekin perustuvat satelliittidataan. Hyperspektrikameroilla voidaan muun muassa kuvata lehtivihreää ja tutkia kasvillisuutta. Suomalainen ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods on esimerkki ESA:n Suomen yrityskiihdyttämön alumniyrityksistä. Sen innovaatiolla voitaisiin ruokkia ihmisiä paitsi maanpäällä myös pitkillä avaruuslennoilla.
”Avaruusteknologiaa voidaan hyödyntää myös arkipäivän sovelluksissa. Se on mielestäni mielenkiintoinen polku”, Yliaho sanoo.
Avaruuskeskus tekee myös aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Se järjestää avaruusaiheisia kursseja ja koordinoi ainoana Suomessa Yhdysvaltain avaruusjärjestön NASA:n vuosittain järjestämän koodausmaratonin, jossa opiskelijat kehittävät ratkaisuja NASA:n antamiin tehtäviin.
TULEVAISUUS: Lisää toimijoita avaruus verkostoon
Kvarken Space Center on hyvässä kasvussa: se julkaisee tieteellisiä artikkeleita reippaalla tahdilla, osallistuu koodausmaratoneihin, ja sen kursseilla riittää opiskelijoita. Tavoitteena on synnyttää yhä enemmän uusia yrityksiä, jotka hyödyntävät avaruusdataa tai ovat mukana avaruusteollisuudessa.
”Verkostossamme on jo muutama startup-yritys, joissa olemme olleet myötävaikuttamassa positiivisesti”, Kuusniemi kertoo.
Avaruuskeskuksen toiminta rahoitetaan useiden eri tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoituksilla. Niitä toivotaan tulevaisuudessa lisää. Vaasa on avaruuskeskukselle loistava toimintapaikka, koska alueella on paljon teknillisen alan osaamista. Kuusniemi kertoo, että avaruus- ja energia-ala tukevat toisiaan.
”Esimerkiksi aurinkoenergiateknologia on tärkeässä roolissa satelliiteissa.”
Teksti: Elina Vironen
Kuvat: Linus Lindholm
