Mitä teet, kun etsit osoitetta vieraassa kaupungissa? Luultavasti otat esiin puhelimesi ja navigoit itsesi onnistuneesti oikealle kadulle. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten avaruustutkimus ja satelliitit helpottavat arkeamme. Ilman avaruustutkimusta ei olisi navigointilaitteita.
Avaruustutkimuksen ansiota ovat myös muun muassa aurinkokennot, led-valot, satelliittitelevisio ja tietyt vedenpuhdistusjärjestelmät. Ja tämä on vasta alkua, sanoo astrofyysikko Sissi Enestam.
Maailmalla opiskellut ja Suomeen kolme vuotta sitten palannut Enestam tekee Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella väitöskirjaansa mustista aukoista. Tällainen perustutkimus on tärkeää, sillä esimerkiksi ilman Einsteinin suhteellisuusteoriaa satelliitit eivät pysyisi radoillaan.
Perustutkimuksen ja maailmankaikkeuden ymmärtämisen lisäksi Enestamia kiinnostaa kaupallinen avaruus.
”Avaruus voisi olla Suomelle uusi Nokia, ja siksi avaruuteen olisi järkevää alkaa panostaa pian.”
”Monessa maassa, esimerkiksi Ruotsissa, näin tehdään jo, eikä meidän kannata jäädä muista jälkeen”, Enestam sanoo.
Kaupallisella avaruudella Sissi Enestam tarkoittaa mahdollisuutta luoda uudenlaista bisnestä ja teknologiaa avaruutta hyödyntämällä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa avaruustutkimusta tuetaan ja sen ympärille perustetaan jatkuvasti startupeja.
”Avaruudessa on tulevaisuus. Se on alue, jonka tutkiminen ja hyödyntäminen ovat vasta alussa. Se siinä myös kiinnostaa.”
Enestam itse työskentelee osa-aikaisena suomalaisessa Reaktor Spacelab -startupissa, jossa muun muassa kehitetään pieniä cube-satelliitteja ja suunnitellaan hyperspektrikonstellaatiota.
Hyperspektrikamera pystyy keräämään esimerkiksi maaperästä dataa, jota maanviljelijä voi hyödyntää työssään.
”Satelliittien avulla voidaan myös seurata esimerkiksi tulvan, jäätiköiden sulamisen tai suurten pakolaisryhmien etenemistä ja näin varautua niihin hyvissä ajoin.”
Oma visionsa on asteroidien louhiminen ja mineraalien hakeminen avaruudesta, mutta siihen Enestam arvelee vielä kuluvan aikaa. Toistaiseksi avaruuteen liittyvä lainsäädäntö estää tällaisen kaupallisen hyödyntämisen.
Miten suomalaisten pitäisi sitten alkaa hyödyntää avaruutta tullakseen avaruustutkimuksen suurmaaksi? Kokeilemalla rohkeasti ja perustamalla uusia firmoja, sanoo Enestam.
”Suomalaisilla on villiä luovuutta, jota voisi hyödyntää uudessa bisneksessä, mutta välillä olemme liian varovaisia ja välttelemme riskejä.”
”Meillä on taito tehdä asioita omalla tavallamme, ja siitä olisi hyötyä myös avaruusalalla.”
Avaruuden hyödyntäminen on paljon muutakin kuin satelliitteja. Uudet firmat voivat tarjota mahdollisuuksia eri alojen osaajille: tarvitaan esimerkiksi softaa, erilaisia instrumentteja sekä pieniä osia isompiin laitteisiin.
”Ihmisten on hyvä tiedostaa, että avaruudella voi todella tehdä rahaa ja luoda uusia teknologioita, tietotaitoa ja yrityksiä. Avaruus on niin vaikea alusta, että se pakottaa keksimään uusia ja erikoisia ratkaisuja, että asiat saa toimimaan.”
Avaruustutkimuksessa asiat eivät välttämättä tapahdu nopeasti, mutta keksinnöt voivat olla mullistavia. Ala vaatii panostusta. Enestam haaveilee, että Suomeen saataisiin oma avaruusjärjestö ja tutkimuslaitos, jossa työskentelisi kansainvälisiä avaruustutkijaryhmiä. Siellä Enestam haluaisi itsekin työskennellä sen sijaan, että lähtisi takaisin ulkomaille.
”Suomesta löytyy jo osaaminen, jota avaruuden hyödyntäminen vaatii. Onhan meillä ollut Nokiakin – ja samat osaavat ihmiset ovat edelleen työelämässä.”
Teksti: Meri Nykänen
Kuva: Mari Lahti
