Älylaitteet tekevät ihmisestä tyhmemmän. Sosiaalinen media on pahasta, koska se koukuttaa. Olet ehkä kuullut vastaavia kommentteja älylaitteisiin liittyen ja ryhtynyt somelakkoon tai harkinnut, ettet ostaisikaan lapselle vielä puhelinta.
Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan syytä paniikkiin ei ole.
Teknologiasta ei ole haittaa, jos sitä vain osaa käyttää oikein.
”Älylaitteet ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Nehän ovat mahtava apu, kun meillä on tehtäviä, jotka saa laitteilla tehtyä nopeasti. Ne myös säästävät ihmisen muistikuormaa, kun tapaamiset voi merkitä kalenteriin eikä niitä tarvitse itse muistaa, vaan kalenteri muistuttaa”, Huotilainen sanoo.
Laitteiden huonoa käyttöä on esimerkiksi se, jos antaa ilmoitusten jatkuvasti keskeyttää tekemisensä. Pidemmän päälle se huonontaa keskittymiskykyä.
”Hyvä testi on lukea kirjaa, sillä se on tarkkaavaisuuden säätelylle vaikea tehtävä ja vaatii pitkää keskittymistä. Jos et pääse kolmea sivua pidemmälle, se on merkki, että keskittymiskykysi on heikentynyt.”
Huotilainen nostaakin kirjojen lukemisen parhaaksi tavaksi opetella keskittymistä. Myös e-kirjat käyvät, kunhan muistaa laittaa illalla lukulaitteeseen sinisen valon suodattimen, jotta yöuni ei häiriinny.
Voit jumpata keskittymiskykyäsi myös älylaitteiden avulla katsomalla sarjaa tai elokuvaa, sillä tarinan seuraaminen vaatii keskittymistä.
”Jos ottaa kännykän esille elokuvateatterissa esityksen aikana, tietää, ettei mennyt ihan nappiin”, Huotilainen nauraa.
Moni kokee rentoutuvansa katsomalla esimerkiksi kissavideoita tai selaamalla Instagramia. Rentoutuminen ei kuitenkaan ole yhtä tehokasta kuin vaikka leipoessa tai koiraa kävelyttäessä.
Tämä johtuu siitä, että laitteen parissa aivot ovat reaktiivisessa tilassa ja odottavat koko ajan seuraavaa videota ja kuvaa. Ne ovat somekoukussa.
”Et voi keskittyä omiin ajatuksiisi, vaan sisältö tulee ulkopuolelta.”
Huotilainen kannustaa lähtemään kuoroharrastukseen tai espanjantunnille, sillä palkintona on tehokas rentoutuminen. Välillä on myös ok unohtaa puhelin kokonaan ja olla tavoittamattomissa.
Teksti: Elina Vironen
Kuva: Vuokko Salo
