Törmäämme tekoälyyn ja sen tekemiin päätöksiin jopa päivittäin. Kun etsimme elintarvikkeita ruokakaupan tarkkaan suunnitelluista hyllyvalikoimista. Kun musiikin suoratoistopalvelu suosittelee meille uutta artistia, joka kolahtaa heti. Joskus ehkä myös silloin, kun kutsu työhaastatteluun jää tulematta.
Yhdysvalloissa kävi muutama vuosi sitten ilmi, että erään yrityksen käyttämä rekrytointiohjelmisto ei kutsunut työhaastatteluun lisääntymisikäisiä naisia. Syrjintään syyllistyi tässä tapauksessa yrityksen johto.
”Eettinen tekoäly ei syrji ketään vaan toimii pääsääntöisesti juuri niin, kuin opetusdatassa on toimittu. Kaikkien johtajien olisi hyvä ymmärtää, miten tekoäly toimii, koska tekoälyn tekemistä ennusteista ja päätöksistä on lopulta vastuussa ihminen”, tietokirjailija ja yrittäjä Antti Merilehto sanoo.
Viime kädessä kiistellyn asian voisi viedä yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
”Suomessa on selkeä laki syrjinnästä. Laki ei näe eroa siinä, onko päätöksen tehnyt kone vai ihminen.”
Tekoäly on ihmisen apulainen
Tekoälyn vastuullisuudesta puhuttaessa tärkeään arvoon nousee läpinäkyvyys. Tekoälyä hyödyntävän tahon on tiedettävä, millä datalla algoritmi on koulutettu.
”Tekoälyä tulisi aina olla tekemässä mahdollisimman erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Suomessa tekoälyn luomisprosessin eri vaiheissa työskentelee 5–30 ihmistä, maailmalla määrä on satoja.”
Lisäksi on pystyttävä selittämään, millä perusteella kone tekee päätöksiä. Miksi vaikkapa 25 työnhakijasta tietyt viisi sai kutsun työhaastatteluun?
”Kone vie harvoin päätöksiä tuotantoon asti. Tekoäly on usein vain ihmisen apuna tekemässä ehdotuksia, etenkin tärkeissä päätöksissä.”
Virheettömyys ei ole realismia
Jo lähes kaikki vakuutusyhtiöt ja rahalaitokset hyödyntävät tekoälyn tekemiä ennusteita päätöksissään, samoin verottaja.
Tekeehän tekoäly monesta asiasta nopeampaa ja edullisempaa – jopa luovempaa. Esimerkiksi Helsingin keskustakirjaston Oodin rakennesuunnittelusta vastannut Ramboll haki inspiraatiota rakennussuunnitelmiinsa tekoälyltä.
”Kone voi reunaehtojen puitteissa luoda jopa tuhansia vaihtoehtoja.”
Huomionarvoista kuitenkin on, että tällä hetkellä käytössä oleva tekoäly on kapeaa, hyvin erikoistunutta tekoälyä.
”Se tekoäly, joka kohahdutti juuri maailmaa voittamalla Colorado State Fairin vuosittaisen taidekilpailun Yhdysvalloissa, ei pystyisi myöntämään luottoa tai määrittämään vakuutukselle hintaa.”
”Odotammeko koneelta jotakin sellaista, mitä ihmiseltäkään ei voi vaatia?”
Missä sitten tulee tekoälyn hyödyntämisessä raja vastaan? Jos tekoäly myy epäreilulla hinnalla vakuutuksen, virhe on melko helposti korjattavissa. Aina näin ei ole.
Merilehto maalailee tulevaisuudenkuvia palokamerasta, jonka avulla tekoäly voisi palomestarin apuna arvioida palavan rakennuksen rakenteiden palokestävyyttä.
Mitä jos tekoäly arvioi palon etenemisen väärin, tuhoisin seurauksin? Merilehto esittää vastakysymyksen.
”Odotammeko koneelta jotakin sellaista, mitä ihmiseltäkään ei voi vaatia? Sataprosenttinen varmuus ei ole realismia, ei koneen eikä ihmisten kohdalla.”
Teksti: Johanna Tilus
Kuva: Kirsi-Marja Savola
