”Lähdetään liikkeelle puhumalla sähkönmyynnin hankintakustannuksista, eli kustannuksista, jotka kohdistuvat sähkönmyyjälle siitä, kun sähkö hankitaan ja toimitetaan asiakkaalle. Hankintakustannus on yksi tekijä, joka määrittää sähkön myyntihintaa asiakkaalle”, Mäkelä kertoo.
Sähkön pörssihinta ei ole yhtä kuin se hinta, jolla sähköyhtiö hankkii asiakkailleen sähköä.
”Tämä johtuu sähköjohdannaisista. Niiden avulla sähköyhtiöt suojaavat, ainakin osittain, hankkimansa sähkön joskus jopa vuosia etukäteen.”
Siksi pörssihinnat eivät voi heijastua reaaliajassa esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hintatasoon.
”On oleellista ottaa huomioon, että sähkön hankinta- ja tuotantokustannukset ovat sähkömarkkinoilla kaksi eri asiaa. Esimerkiksi Vaasan Sähkön kaltainen toimija sekä tuottaa että ostaa sähköä pörssistä.
Vaikka yhtiömme itse tuottama sähkö riittäisi tietyssä hetkessä kattamaan asiakkaidemme kulutuksen, ei se tarkoita, että sähkönmyynnin hankintakustannus olisi sama, kuin sen hetken tuotantokustannus. Hankintakustannukseen vaikuttaa nimittäin sen hetken pörssihinta sekä voimassa olevien johdannaisten keskihinta.”
Hankinnalla ja tuotannolla on omat kustannuksensa ja riskinsä, ja niitä tarkastellaan erikseen.
Sähköjohdannainen – markkinoiden näkemys sähkön tulevista hinnoista
Johdannaiskauppaa käydään yleensä markkinahintariskin minimoimiseksi. Johdannaishinta on markkinoiden tietyn hetken näkemys tulevista markkinahintatasoista. Johdannaisten avulla voidaan paremmin varautua tulevaan.
”Kaupan osapuolina on yleensä sähkönmyyjä ja sähköntuottaja, jotka tekevät keskenään johdannaissopimuksen. Sopimus takaa, että myyjä saa hankittua asiakkailleen esimerkiksi tammikuussa 2024 tietyn määrän sähköä, tiettyyn hintaan. Vastavuoroisesti sopimus takaa tuottajalle, että se saa myytyä saman määrän sähköä, samaan hintaan, samana ajankohtana.”
”Sähköjohdannaisen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan, niin kuin millä tahansa markkinoilla. Suojauksen toteutunut keskihinta on yksi merkittävä tekijä, joka määrittää hankintakustannuksen hintaa.”
Millä tavalla johdannaiset sitten vaikuttavat esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten hintaan?
Jos kuvitellaan, että sähköjohdannaisia on hankittu 20 senttiä/kWh, perustuu myyntihinta suojauksen keskihintaan. Käytännössä voimassa olevat johdannaiset joko lisäävät tai vähentävät sähkönmyyjän kustannuksia verrattuna pörssihintaan.
”Suunta riippuu siitä, onko toteutunut pörssihinta yli vai ali johdannaisten keskihinnan. Jos pörssihinta on keskimäärin yli 20 senttiä/kWh, kompensoi johdannainen sähkönhankintakustannuksia tässä esimerkissä. Jos taas pörssihinta on alle 20 senttiä/kWh, aiheuttaa johdannainen lisäkustannuksen sähkönmyyjälle.”
Käytännössä sähkönmyyjä maksaa hankkimastaan sähköstä aina pörssihinnan, ja yhtiön tekemä voitto tai tappio toteutuu johdannaiskauppojen kautta.
Miksi johdannaiskauppaa tehdään?
Johdannaiskaupoissa on kyse riskienhallinnasta. Erityisesti tällaisessa markkinatilanteessa, kun sähköyhtiöiden riskit ovat erittäin suuria, on riskienhallinta keskeisessä roolissa. Johdannaiskauppoja tekemällä sähköyhtiö pystyy pienentämään tulevaisuuden hintariskiä spot-markkinoilla, mutta toisaalta yhtiö myös sitoutuu hankkimaan tietyn määrän sähköä etukäteen. Kullakin yhtiöllä on tietenkin oma suojausstrategiansa.
”Mietitään esimerkiksi toistaiseksi voimassa olevan sopimustyypin hintatason määräytymistä. Sanotaan vaikka, että sähköä on hankittu etukäteen tietylle ajanjaksolle hintaan 10 senttiä/kWh, niin sitä ei silti voida myydä 5 sentillä/kWh, vaikka sähkön markkinahinta olisikin tällä alhaisemmalla viiden sentin tasolla.”
”Toisaalta sähköyhtiö voi korkeassa markkinatilanteessa pystyä pitämään sopimushinnan sen hetken markkinahintaa matalammalla, jos kyseisen ajanjakson johdannaiset on pystytty hankkimaan alhaisempaan hintatasoon.”
Mikäli asiakas haluaa täyden hyödyn pörssisähkön hinnoista välittömästi, ja samalla on valmis itse kantamaan täyden vastuun pörssin mahdollisista korkeista hinnoista, on olemassa Pörssisähkö-sopimus. Jos asiakas taas haluaa ennustettavuutta sähkösopimukseensa, on sopimuksia, joiden hinta on suojattu tietylle ajalle. Tällaisia sopimustyyppejä ovat esimerkiksi kiinteät, määräaikaiset sopimukset tai toistaiseksi voimassa olevat sopimustyypit.
”On pörssisähkön matalilla hinnoilla kuitenkin jotain vaikutusta sähkötuotteiden yleiseen hintatasoon. On vaan muistettava, että vaikutus näkyy viiveellä ja vaikutuksen hintoihin tuo lähinnä pidemmät ajanjaksot, kun sähkön pörssihinta on alhaalla.”
Pidempään jatkuneet matalat pörssisähkön hinnat kertovat tilanteesta, jossa halpaa sähköntuotantoa on saatavilla merkittäviä määriä.
”Silloin keli on esimerkiksi sateinen, leuto ja hyvätuulinen. Näillä on yleisesti laskeva vaikutus myös johdannaishintoihin, mikä tarkoittaa, että sähköyhtiöt pystyvät suojaamaan sähkön tulevaa hintaa koko ajan halvemmalla. Näin ollen myös sähkösopimusten hinnat laskevat.”
Suojaukset myös viivästyttävät pörssihinnan nousun näkymistä sähkösopimuksissa.
Kun hintoja suojataan tulevaisuuteen, vähentää se riskejä niin sähköyhtiön kuin asiakkaankin näkökulmasta. Suojausten ansiosta pörssisähkön hintapiikit eivät näy suoraan asiakkaiden sähkösopimuksissa. Pidemmän aikaa jatkuneet korkeat pörssihinnat vaikuttavat sähkösopimushintoihin, mutta vasta viiveellä.
