Kysyimme kolme kysymystä sähköautojen latauksesta omakotitalossa ja taloyhtiössä Vaasan Sähköverkon hankepäällikkö Jarmo Leppiseltä.
1 Mitkä ovat vinkkisi sähköauton latauspistettä miettivälle omakotiasujalle?
”On suositeltavaa hankkia sähköauton lataukseen suunniteltu latausasema, jonka asentaa ja testaa sähköalan ammattilainen.
Latausasemia voidaan käyttää erilaisilla tehoilla, ja asiakaspalvelustamme saa ohjeita latausaseman mitoittamista varten.
Kannattaa myös huomioida, että tavallisia pistorasioita ei ole suunniteltu sähköauton lataukseen. Jatkuva isompi kuormitus aiheuttaa liitosten ja johtojen lämpenemistä, minkä vuoksi tavallista pistorasiaa ei voi kuormittaa niin paljon kuin sulakesuojaus sallisi.”
2 Mitä taloyhtiössä tulee huomioida latauspisteitä suunniteltaessa?
”Taloyhtiöissä kannattaa panostaa huolelliseen suunnitteluun, jossa selvitetään liittymässä vapaana oleva kapasiteetti, mikä on autojen keskimääräinen ajomäärä päivässä ja miten latausjärjestelmän liittäminen kiinteistön muuhun sähköjärjestelmään kannattaa toteuttaa. Taloyhtiössä on aina hyvä selvittää mahdollisuudet älykkääseen kuormanhallintaan, jolla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä kiinteistön elinkaarikustannuksissa. Lisäksi taloyhtiöt voivat hakea ARA-avustusta latausjärjestelmän rakentamisen kustannuksiin.”
3 Miten sähköautojen yleistyminen näkyy sähköverkoissa?
”Vaikutukset riippuvat siitä, millä tavoin latausjärjestelmät toteutetaan. Älykkäät latausjärjestelmät mahdollistavat latauskuorman hallinnan siten, että vältytään kuormituspiikeiltä, mikä vähentää investointitarpeita sähköjärjestelmiin. Ilman älykästä kuormanhallintaa latausten aiheuttamat piikit lisäävät investointeja koko sähköjärjestelmässä, aina asiakkailta sähköntuotantolaitoksille asti. Jälkimmäinen ei ole yhteiskunnan kannalta järkevää.
Älykkään latauksen takaisinmaksuaika on lyhyt varsinkin taloyhtiöissä.
Kaupallisilla pikalatausasemilla kuormituspiikkiä voidaan mahdollisesti hallita akkuvaraston avulla. Latauksen järjestäminen fiksusti on ekoteko, koska silloin pystymme hyödyntämään paremmin nykyistä sähköinfrastruktuuria, jolloin tietenkin myös päästöt ja kustannukset yhteiskunnalle ovat pienemmät.”
Haastattelu: Mikaela Jussila
Kuva: Mikko Lehtimäki
