Se alkoi yhteisestä Nato-prosessista. Tai ehkä sittenkin Sanna Marinin Ruotsin-vierailulla nähdystä nahkatakista. Vai kenties Suomen menestyksestä kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa? On hankala sanoa, milloin Ruotsissa alettiin katsoa Suomeen ihailevasti, mutta niin todella on tapahtunut.
Maassa yli kaksikymmentä vuotta asunut lehdistöja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson puhuu jopa Suomi-buumista.
”Illallisilla kaikki haluavat puhua Suomesta. Siihen liittyy ihailua. Saan selittää suomalaisten kantoja niin Venäjään, Natoon kuin Ruotsiinkin ja toimintapojamme, kuten optimaalista saunomistekniikkaa ja ruotsin kielen opiskelua”, hän kertoo.
Suomi-brändi on vahvistunut lähes kaikkialla maailmassa. Ulkoministeriön tutkimuksessa 48 prosenttia vastaajista kertoi mielikuvansa Suomesta muuttuneen positiivisemmaksi vuonna 2022, kun venäläisvastaukset ohitetaan. Isoin syy on Nato-prosessi. Suomen Tukholman-suurlähetystön tilaaman tutkimuksen mukaan vuonna 2023 puolet ruotsalaisista piti Suomea tasa-arvoisena maana. Vuonna 2017 luku oli 26 prosenttia.
”Suomea on pidetty vanhanaikaisena machomaana. Uskon, että Marin ja naishallitusviisikko muuttivat mielikuvia.”
Suomesta tuli Ruotsin isoveli
Järkevä toiminnan maa, joka varautuu pahimpaan ja osaa sotia. Tämä on ollut tavanomainen kuva Suomesta länsinaapurissa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka alkoi kiinnostaa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
”Ruotsissa ihailtiin Suomen huoltovarmuusvarastoja ja varusmiespalvelua.”
Ruotsissa pakollinen asevelvollisuus oli hyllyllä vuosina 2009–2017. Huoltovarmuusvarastoista ryhdyttiin asteittain luopumaan 1990-luvulta alkaen. Ukrainan sodan alettua suomalaisista tuli pian Nato-myönteisiä. Ruotsissa pidettiin pidempään kiinni liittoutumattomuuden ideologiasta.
”Suomalaiset ovat käytännöllisempiä. Useimmiten sanotaan, että se johtuu historiasta. Monien isovanhemmat ovat olleet sodassa.”
Toukokuussa ruotsalainen iltapäivälehti Expressen kiitteli pääkirjoituksessaan isoveli Suomea Nato-avusta ja julkaisi Suomea suitsuttavan jutun poikkeuksellisesti myös suomeksi. Suitsutus hivelee itsetuntoa, onhan Suomi pitkään ollut pikkuveljen asemassa Ruotsiin nähden. Ilkkumisen puolelle ei kuitenkaan sovi lipsahtaa.
”Kun korona-aikana Ruotsissa oli paljon kuolleita, joissain suomalaispiireissä näkyi epäsympaattista asennetta. Se on tavallaan inhimillinen reaktio, koska Ruotsissa ei olla niin välitetty Suomesta. Mutta on aika jättää pikkuvelikompleksit historiaan ja katsoa eteenpäin.”
Suomi-buumi pysyväksi
Ulkoministeriössä tehdään aktiivisesti töitä sen eteen, että Suomi-buumista tulisi pitkäaikainen ilmiö, ja se leviäisi elinkeinoelämään, akateemiselle kentälle ja kulttuuriin.
”Suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri Ruotsissa tunnetaan, mutta tutkimuksemme mukaan esimerkiksi suomalainen musiikki, ruoka ja muoti eivät ole täällä kovin tunnettuja tai kiinnostavia.”
Myös matkailuun toivotaan kasvua. Viikonloppuloma tarkoittaa ruotsalaisille usein lentoa Kööpenhaminaan, vaikka Helsinkiin olisi yhtä helppo matkustaa. Ruotsalaisia tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoita on Suomessa tavallisesti 800–900 per vuosi. Määrää pyritään kasvattamaan. Svenska Kulturfondenin hankkeessa Suomessa opiskelevat ruotsalaiset kiertävät kotimaansa lukioissa kertomassa opiskelustaan.
Nykänen Andersson lähti Turusta Tukholmaan opiskelijavaihtoon vuonna 1999 ja yllättyi ruotsalaisten ennakkoasenteista. Suomalaisia pidettiin kärjistäen joko alkoholisteina tai kultturelleina suomenruotsalaisina Jörn Donnerin tai Tove Janssonin tapaan. Nyt ajat ovat toiset.
”Lapsillani ei ole käsitystä siitä, että suomalaisuuteen liittyisi leima. He ovat ylpeitä suomalaisesta taustastaan ja suomen kielestä.”
Teksti: Elina Vironen
Kuva: Oskar Omne
