Merkit olivat ilmassa jo, kun Magnus Rådström oli knatte, natiainen. Puuhun oli päästävä kiipeämään. Kotona Tukholman Odenplanilla se oli vaikeaa, mutta perheen kesäpaikassa Tukholman saaristossa riitti kivuttavaa.
”Olen kaatanut puita kymmenvuotiaasta asti ja harrastanut kalliokiipeilyä 15 vuotta. Yhdistin kaksi harrastusta, puut ja kalliokiipeilyn, yhdeksi ammatiksi kouluttautumalla arboristiksi. Olen myös koulutettu eräopas.”
Eräopaskoulutuksesta löytyi myös suomalainen vaimo eli tärkein syy, miksi tukholmalaispoika tekee nyt arboristina erikoiskaatoja Vaasan seudulla. Rådström on kiipeävä puunkaataja ja osaomistaja Wasa Tree Works -yrityksessä, jonka toinen osakas on Martin Björk. Moni tuntee Rådströmin Vaasan Saariston Facebook-ryhmästä. Rådström kirjoittaa siellä reippaaseen tyyliinsä saaristossa käynnissä olevista töistä.
“Teimme pitkään töitä Gerbyn saaristossa, ja kerroin siitä somessa. Moni tarjosi meille laituripaikkaa ja mahdollisuutta käyttää huussia. Muutamat olivat jättäneet meille jopa juomavettä. Kun olimme valmiita, kiitin gerbyläisiä vieraanvaraisuudesta. Kommentteja ja tykkäyksiä tuli yli 2 000. Samalla opastimme, miten käyttäytyä sähkölinjojen läheisyydessä.”
Myrsky tuo pitkät työpäivät
Iso osa Rådströmin ja Björkin töistä liittyy sähköyhtiöiden tarvitsemiin metsätöihin. Toinen osa on puunhoito- ja kaatopalvelut muille asiakkaille. Vaasan Sähköverkon kanssa Rådström ja Björk ovat työskennelleet pitkään. Rådström puhuu puista ja metsästä kuin kavereistaan. Kun on tekemisissä puiden kanssa, pitää tuntea niiden piirteet. Mitä kovempi puu, sitä herkempi se on. Jalot lehtipuut ja lepät ovat niin kovia, että voivat varomattomassa kaadossa napsahtaa poikki.
”Jos puu on huonokuntoinen, pitää tietää tarkkaan, mitä tekee. Tilanne voi kiipeilykaadossa kääntyä äkkiä vaaralliseksi arboristille.”
Kovan myrskyn lähestyminen tietää Rådströmille äkkilähtöä töihin.
”Myrskyt eivät koskaan tule hyvällä hetkellä. Kun myrsky kaataa puita sähkölinjojen päälle, pitää lähteä heti matkaan. Toissavuoden Aila-myrsky oli todella kova. Lähdin kahdelta yöllä töihin, sahan sammutin 20 tuntia myöhemmin.”
Adrenaliini pitää skarppina ja auttaa jaksamaan. Töitä tehdään aina turvallisesti yhdessä parin kanssa.
”Hetki, jolloin saadaan keskijänniteverkko kuntoon, on hieno. Silloin voi hengähtää hetken. Pahimmillaan korjaustyöt jatkuvat yli viikonkin.”
Vuoden 2019 Aapeli-myrskystä asti Rådström ja Björk ovat hoitaneet Voimatelin urakointialueen myrskyraivaukset. Voimatel suunnittelee, rakentaa, ylläpitää ja operoi sähkö- ja tietoliikenneverkkoja.
”Suunnittelemme raivaustyöt yhdessä Voimatelin kanssa. Maastossa me olemme vastuussa metsureiden töistä. Katsomme myös sähköviat, jotta sähkömiehet pääsevät heti töihin.”
Mieluummin hoito kuin kaato
Rådströmin voi nähdä myös asiakkaan kotipihan koivussa tai ison tammen lehvästössä.
”Varsinkin taajamissa puun kaataminen vaatii arboristin osaamista.”
Puun kaataminen muuttaa koko pihan tunnelman. Rådström muistuttaa, että aina ei ole tarvetta kaataa puuta, ellei se ole kuolemassa tai uhka turvallisuudelle.
”Puita voidaan hoitaa myös leikkaamalla. Esimerkiksi latvusta harventamalla voidaan tehdä paljon. Vähän harmittaa, että sellaista ei niin usein osata kysyä.”
Rådström tarkentaa, että puut sinänsä eivät vaadi hoitoleikkauksia, mutta moni haluaa vähentää esimerkiksi pihapuiden tuomaa varjostusta, karikkeen kertymistä tai lahoja oksia.
”Jos kaatopyyntö tulee tammelle, pitää selvittää tarkkaan, mikä ongelma oikeasti on. Meillä on ollut tammille 12 kaatopyyntöä. Vain kaksi puista kaadettiin. Minusta se on aika hienoa.”
Teksti: Sirkku Saariaho:
Kuvat: Linus Lindholm
