Junalipun ostaminen ja kuvien ottaminen hoituvat kätevästi kännykällä. Ajomatkoilla lapset rauhoittuvat videoita katsomalla. Älylaitteet ovat läsnä jatkuvasti, lomallakin. Neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori Heli Isomäki muistuttaa, että tämä voi olla aivoillemme ongelma, sillä myös ne tarvitsevat lomaa, aikaa sisäiseen järjestäytymiseen.
”Kun kännykkä täyttää kaikki tyhjät hetket, aivot voivat mennä ylikuntoon. Aivojen rasituksensietokyky ja kapasiteetti laskevat, jos ne jatkuvasti täyttyvät ulkoapäin”, Isomäki sanoo.
Tyhjien hetkien täyttäminen voi etäännyttää omista ajatuksista, mikä saattaa altistaa mielen häiriöille. Median käytöllä on todettu yhteys nuorten mielenterveysongelmiin. Kun aivot täyttyvät yltiöpalkitsevasta pelaamisesta tai loputtomista vertailuista, tavallinen elämä voi ahdistaa tai tuntua tyhjältä.
Kännykkä kädessä tulee myös harrastettua multitaskingia. Aivot eivät siihen kuitenkaan tutkitusti pysty. Joko olet puhelimella tai läsnä hetkessä.
”Kännykät aiheuttavat enemmän ongelmia liikenteessä kuin rattijuopumus.” Pitäisikö palata lankapuhelinaikaan?”
Älypuhelimen ansiosta meillä on johtavien tutkijoiden tieto taskussamme, olemme viisaampia kuin koskaan – kunhan käytämme kännykkää niin, että se ei tunkeudu joka hetkeen. Se on päätös: pidä puhelin apuna, ei isäntänä.
1. Rajoita ruutuaikaa
Tilastokeskus tutki suomalaisten ruutuaikaa pandemia-aikana, vuosina 2020—2021. Silloin käytimme siihen keskimäärin 4 tuntia ja 26 minuuttia päivässä, nuoret paljon enemmänkin. Ruudut koukuttavat, koska ne ovat loputon mielihyvähormonin lähde aivoille – myös lasten aivoille. YouTuben helmikuun 2023 top 10 -videoista kuusi oli lastenlauluja.
”Maailman terveysjärjestö WHO on linjannut, että alle viisivuotiaiden lasten tulisi viettää laitteilla maksimissaan alle tunti päivässä”, Isomäki muistuttaa.
Ruutuaikaa ja sovellusten käyttöä voi hallinnoida ja rajoittaa useimpien kännyköiden ja tablettien asetuksista. Lasten ruutuajan hallinnointia voi hoitaa helposti omalta laitteelta. Jos se ei onnistu suoraan puhelimesi asetuksista, lataa erillinen sovellus, kuten Google Family Link tai Screen Time.
Yksi keino taklata kännykkäkoukku on siirtää omat suosikkisovellukset monen mutkan taa, jotta sormi ei hakeudu painelemaan niitä tylsän hetken tullen. Ongelma on, että uusi reitti iskostuu lihasmuistiin nopeasti. Liian koukuttavat sovellukset voi myös poistaa puhelimesta ainakin loman ajaksi.
Tehokkain tapa rajoittaa kännykän käyttöä on esimerkiksi pitää säännöllisesti somettomia tai äpittömiä päiviä, rajata niiden käyttö vain tiettyihin kellonaikoihin – tai jättää koko laite joskus kotiin.
”Kun menet treffeille tai luontoon kävelemään, entä jos et otakaan puhelinta mukaan?”
2. Kuratoi sisältöä
Maailman menosta on hyvä pysyä kärryillä, mutta riittäisikö uutisten lukeminen kerran päivässä?
”Negatiivisten tapahtumien seuraaminen on aivoille luontaista, mutta sivusta seuraaminen aiheuttaa kärsimystä. Tätä tutkittiin vuoden 2001 kaksoistornien iskujen yhteydessä. Ne, jotka olivat Manhattanilla ja pystyivät esimerkiksi juoksemaan karkuun tai hälyttämään apua, traumatisoituivat vähemmän kuin ne, jotka seurasivat tilannetta toimettomina etäältä.”
Päätä, milloin ja mistä katsot tai luet uutiset. Poista sitten turhat uutissovellukset kännykästä. Tee ryhtiliike myös somen käytössä. Jos Instagramin silotellut kuvat harmittavat, jaa kuvia ystävillesi nuorten suosimassa BeRealissa. Sovellus kehottaa ottamaan kuvia yllättäen, joten asettelulle ei jää aikaa. Filttereitäkään ei ole käytössä.
Somesta saa paremman mielen, kun voi samalla inspiroitua ja oppia jotain. Näin uskoo TikTokin kehittäjä ByteDance, joka on lanseerannut STEM Feedin, jossa julkaistaan vain tiedettä, teknologiaa, tekniikkaa ja matematiikkaa käsitteleviä videoita. Niiden faktat tarkistetaan, ja Feedin sopivuutta teini-ikäisille valvotaan. Toistaiseksi se on käytössä vain Yhdysvalloissa.
3. Harjoittele mielenrauhaa
Valjasta kännykkä mielenrauhan tuojaksi. Meditaatiosovellusten ohjatut harjoitukset tuovat lajin aloittelijoidenkin ulottuville. Oman edistymisen seuraaminen voi innostaa kehittämään meditoinnista rutiinin. Kokeile vaikkapa suosittuja Headspace- tai Calm-sovelluksia tai Balance: Meditation & Sleep -sovellusta, joka on ilmainen ensimmäisen vuoden ajan. Sovellukset ovat englanninkielisiä.
Suomenkielisiä meditaatioita löydät esimerkiksi Oiva-sovelluksesta (oivamieli.fi), Suomen Mielenterveys ry:n sivuilta tai Spotifysta.
Myös hyvä uni on tärkeää mielen kannalta. Oman unen syvyyttä ja vaiheita voi seurata ja unihygieniaa parantaa sovellusten avulla. Esimerkiksi Sleep Cycle herättää käyttäjän unen syvyyden kannalta parhaimpaan aikaan, jolloin aamu alkaa virkeänä.
Kuorsausta monitoroivat esimerkiksi SleepRate ja MotionX, joka mittaa myös aktiivisuutta. SleepBot taas kertoo muun muassa sen, milloin käyttäjän tulisi mennä nukkumaan.
Teksti: Elina Vironen
Kuvat: istock