Finanssiala haluaa suojella luontoa: ”Kun luonto voi hyvin, bisneskin kukoistaa”

Luonnonsuojelua ja tuotantotaloutta ei ole totuttu liittämään yhteen, mutta nyt tilanne vaikuttaa lupaavalta. Yhä useampi suuryritys ja -sijoittaja on erityisesti viime vuoden aikana nostanut keskeiseksi puheenaiheeksi luonnon arvon ja luontokadon seuraukset.

Luonnon köyhtyminen vaikuttaa kaikkien yritysten liiketoimintaan joko suoraan tai epäsuoraan. Tarjoaahan luonto monella toimialalla paitsi tärkeitä materiaaleja, energiaa ja juomakelpoista juomavettä, myös aineetonta hyvää, kuten tärkeän hyvinvoinnin lähteen.

”Jos ilmastonmuutos muuttaa jonkin raaka-aineen tuotantoalueen sääolosuhteita tai jokin osa maapallosta menee asumiskelvottomaksi, sillä on valtavia vaikutuksia talouteen. Ilman toimivaa luontoa ja maapalloa ei ole toimivaa talouttakaan”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiteyttää.

Rahaa kestävään talouteen

Finanssiala ry oli yksi viime marraskuussa Helsingissä järjestetyn oman alansa luontohuippukokouksen, The Finnish Finance Nature Summitin, järjestäjistä. Luontokatoa käsitelleen kokouksen yksi merkittävimmistä puhujista oli suurpankki JP Morgan Asset Managementin kestävän sijoittamisen johtaja Jennifer Wu.

Hän latoi luontokadosta kaunistelematonta dataa pöytään: jo 75 prosenttia maapallon pinta-alasta on ihmisen merkittävästi muuttamaa, ja nykyisellä luonnonvarojen käytöllä tarvittaisiin 1,6 maapalloa. Ihmiset siis kuluttavat luontoa nopeammin kuin se ehtii uudistua. Huojentavaa on se, että talousala voi olla mukana kääntämässä kehitystä luonnolle suosiolliseen suuntaan.

Wu neuvoo rahoitusmarkkinoita ja talouden toimijoita kiinnittämään luontokatoa torjuttaessa huomiota niihin toimialoihin, joissa vaikutus luontoon on suurin: esimerkiksi ruoka-, lääke- ja energiateollisuuksiin, Suomessa erityisesti metsäteollisuuteen.

Käytännössä pankit ja sijoittajat voisivat siis keskittää rahavirrat niille yrityksille, jotka toimivat kestävän talouden perustalta.

”Esimerkiksi Suomessa eläkeyhtiöt ovat monessa yrityksessä merkittäviä omistajia, joten niillä on paljon sananvaltaa siinä, mihin varoja sijoitetaan”, Ahosniemi sanoo.

Kuluttajat edellyttävät vastuullisuutta

Yritysten toimintaa ohjataan edistämään luonnon monimuotoisuutta myös lainsäädännöllä ja erinäisillä maiden välisillä sopimuksilla. YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa saatiin juuri loppuvuodesta aikaan historiallinen sopu, jonka tarkoitus on päästä vähitellen eroon ilmastopäästöjä aiheuttavista fossiilisista polttoaineista, eli öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta, ja korvata ne uusiutuvilla energianlähteillä.

Sopimus on merkittävä, mutta yritysten kannattaa miettiä toimintamallejaan ja arvojaan myös tavallisten kuluttajien takia. Ahosniemen mukaan ihmiset ovat nykyään hyvin tiedostavia eivätkä halua rahoittaa luontokatoa aiheuttavaa toimintaa.

”Yritysten ei kannata väheksyä kuluttajavoimaa. Jos yritys ei tarjoa kestävän kehityksen tuotteita ja palveluita, se erottuu kyllä epäedullisesti joukosta. Luonnonsuojelu on nykyään ihan valtavirtaa – business as usual.”

Teksti: Johanna Tilus
Kuva: Mari Lahti