Mieli ry:n helmikuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan 38 prosenttia vastaajista kokee hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään. Syiksi luetellaan muun muassa koronarajoitukset, eristäytyminen ja epävarmuus tulevasta. Kyselyyn vastasi tuhat Suomessa asuvaa henkilöä.
Epävarmuuden kanssa on vain opittava elämään. Ihmisille, jotka keskittyvät pääasiassa elämään hetkessä, se voi olla helpompaa.
Positiivinen realismi on paras asenne elämässä selviytymiseen.
”Sitten on niitä, jotka pyrkivät optimoimaan onnistumisia suunnittelemalla elämää jatkuvasti, mikä vie energiaa tekemiseltä ja kokemiselta.”
”Saatetaan ajatella, että sitten eläkkeellä pelaan golfia, kun on aikaa, vaikka oikeasti elämässä voi tapahtua ennen eläkeikää mitä tahansa”, sanoo Uudenmaan sairaanhoitopiirin digitaalisten mielenterveyspalveluiden ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.
Jos haluaa sietää epävarmuutta paremmin, kannattaa treenata tietoista hetkessä elämistä.
Kokeile mindfulness-harjoituksia. Laita vaikkapa toistuva hälytys puhelimeen, ja sen soidessa palauta ajatukset kehon tuntemuksiin ja omiin ajatuksiisi.
”Myös itselle mieluisa tekeminen – vaikka lasten tai lemmikin kanssa puuhailu – voi maadoittaa, kunhan tekemiseen pystyy keskittymään.”
Stenbergin mukaan epävarmuus ei ole automaattisesti huono asia, vaan siitä aiheutuva murehtiminen.
”Kun ei tiedä, mitä asioille pitäisi tehdä, murehtiminen on sijaistoimintaa, vaikka se ei johda mihinkään konkreettiseen.”
Lopeta murehtiminen -kehotus on helpommin sanottu kuin tehty.
Toiset ovat jopa perineet taipuvaisuuden huoliajatteluun. Ajatellaan, että noin kolmannes siitä on geneettistä, Stenberg kertoo. Vielä merkittävämpää on se, miten ympäristö, erityisesti vanhemmat, ovat suhtautuneet asioihin.
Mallioppimisen kautta lapsi oppii vanhemmilta rohkeutta tai pelokkuutta.
”Usein vanhemmat vahvistavat pelkoja ylihuolehtivaisuudella: puuhun ei kannata kiivetä, koska sieltä voi tippua. Luontainen tutkiva käytös on kuitenkin erittäin tärkeää lapselle.”
”Elämän yllättävien käänteiden sietäminen on helpompaa, jos uusin asioihin pystyy suhtautumaan kiinnostuneesti ja avoimin mielin.”
Murehtiminen paitsi alentaa mielialaa myös tuntuu kropassa. Se aiheuttaa samanlaisia autonomisen hermoston oireita kuin äkillinen stressireaktio – lihakset jännittyvät ja sydän tykyttää – mutta lievempänä ja pidemmällä aikavälillä.
Monilla murehtiminen ilmeneekin jatkuvana lihasjännityksenä.
Lopuksi hyvät uutiset: huoliajattelun voi pysäyttää.
Kun huolestut, mieti, mikä on paras, pahin ja todennäköisin lopputulema, ja kuinka pääset hankalasta tilanteesta yli. Voit myös kirjata huolenaiheet paperille tai pitää kiitollisuuspäiväkirjaa, Stenberg neuvoo.
”Ensireaktio asioihin tapahtuu aivojen tunnejärjestelmässä, joka liittyy evolutiiviseen selviytymiseen.
”Asioiden listaaminen aktivoi aivojen eri tiedonkäsittelyjärjestelmää ja vähentää tunteiden vaikutusta. Kun asioita voi tarkastella etäämmältä, saattaa huomata, että kaikki onkin hyvin.”
”Epävarmoissa ja uusissa tilanteissa kannattaa muistaa, että muutos on aina myös mahdollisuus. Toivoa voi, mutta kaikki ei aina mene niin kuin haluaisimme.”
Positiivinen realismi – se on mielestäni paras asenne elämässä selviämiseen!
Teksti: Elina Vironen
Kuva: Kirsi-Marja Savola
