1.1.–31.12.2017
Olennaiset tapahtumat tilikaudella
Suomen talous jatkoi edellisenä vuonna alkanutta kasvua, mikä ei takavuosien tapaan kuitenkaan näkynyt energian kulutuksen kasvuna. Energian käytön yleinen tehostuminen yhdistettynä leutoihin talvikuukausiin piti energian kulutuksen matalana ja sähkön markkinahinnan alhaisena.
Konsernin liikevaihto laski ja tulos jäi edellistä vuotta heikommaksi sähkökaupan ja verkkourakoinnin kannattavuuden heikennyttyä, vaikka kaukolämmön tulos parani. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto ja tulos säilyivät lähes ennallaan. Konsernin tulostaso oli varsin tyydyttävä ja tase on rakenteeltaan terve.
Vaasan Sähkön toimittaman sähköenergian määrä aleni, vaikka sähköasiakkaiden määrä kääntyi vuoden kuluessa kasvuun. Asiakastyytyväisyysmittausten mukaan Vaasan Sähköllä oli toimialan tyytyväisimmät asiakkaat. Sähköenergian hintaa pudotettiin kilpailutilanteen seurauksena kesäkuun alussa.
Raippaluodon sähkön riittävyys varmistui Gerby–Alskat-voimajohdon valmistuttua. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen kaupallisen tuotannon alkaminen tapahtuu viimeisimmän tiedon perusteella vappuna 2019.
Vuosi 2017 oli Vaasan Sähkön juhlavuosi yhtiön täyttäessä huhtikuussa 125 vuotta. Vuoden aikana järjestettiin toukokuussa avointen ovien päivä asiakkaille, elokuussa juhlapäivällinen henkilöstölle puolisoineen sekä marraskuussa juhlaseminaari kutsuvieraille.
Taloudellinen kehitys
Konsernin vuoden 2017 liikevaihto oli 129,6 (141,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 8,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto laski 8,1 prosenttia ollen 25,9 (28,2) miljoonaa euroa. Myös emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto laski ollen 97,3 (106,3) miljoonaa euroa ja liikevoitto 13,1 (18,8) miljoonaa euroa.
Konsernin liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 62,5 (72,2) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 35,1 (34,5) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 31,9 (32,3) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 9,2 (11,9) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto jäi 4,9 (10,8) miljoonaan euroon. Kaukolämmön liikevoitto oli ennätykselliset 9,9 (9,5) miljoonaa euroa ja Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto edellisen vuoden tasoa 8,8 (8,9) miljoonaa euroa. Oy RAVERA Ab:n liikevoitto painui miinukselle -1,3 (-0,3) miljoonaan euroon.
Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 702 (1 908) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 684 (685) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 975 (977) GWh. Sähkökaupan liikevaihtoa ja tulosta heikensivät alhaisen markkinahinnan lisäksi talvikuukausien leudot säät sekä voimalaitosten pitkittyneet huoltoseisokit.
Konsernin tilikauden voitto oli 21,4 (21,5) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 12,9 (16,8) miljoonaa euroa.
Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut
| Konsernin tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 |
| Liikevaihto 1.000 € | 129 630 | 141 198 | 140 658 |
| Liikevaihdon muutos % | -8,2 % | 0,4 % | -0,7 % |
| Liikevoitto % | 20,0 % | 20,0 % | 26,0 % |
| *) Oman pääoman tuotto % | 11,3 % | 12,0 % | 18,1 % |
| *) Sijoitetun pääoman tuotto % | 10,7 % | 12,0 % | 16,6 % |
| *) Omavaraisuusaste % | 53,7 % | 50,9 % | 50,7 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,8 | 0,8 | 0,6 |
*) Aiemmasta käytännöstä poiketen omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä. Vertailutiedot on korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa.
| Emoyhtiön tunnusluvut | 2017 | 2016 | 2015 |
| Liikevaihto 1.000 € | 97 269 | 106 263 | 106 088 |
| Liikevaihdon muutos % | -8,5 % | 0,2 % | -3,9 % |
| Liikevoitto % | 13,5 % | 17,7 % | 21,7 % |
| *) Oman pääoman tuotto % | 8,8 % | 12,2 % | 17,8 % |
| *) Sijoitetun pääoman tuotto % | 7,5 % | 10,4 % | 14,0 % |
| **) Omavaraisuusaste % | 42,7 % | 40,1 % | 40,4 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,8 | 0,6 | 0,5 |
*) Aiemmasta käytännöstä poiketen omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä. Vertailutiedot on korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa.
**) Aiemmasta käytännöstä poiketen omaan pääomaan ei ole laskennassa huomioitu liittymismaksuvelkoja oman pääoman luontoisena eränä ja emon tytäryrityksen puolesta läpilaskuttama sähkönsiirto esitetään emoyhtiön velkana tytäryritykselle. Vertailutiedot on korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa.
Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 17,1 (13,0) miljoonaa euroa.
| Bruttoinvestoinnit 1 000 € | 2017 | 2016 | 2015 |
| Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa | – | 26 | 15 486 |
| Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö | 1 458 | 2 531 | 2 442 |
| Vaasan Sähkö Oy – Palvelut | 484 | 217 | 1 513 |
| Vaasan Sähköverkko Oy | 14 643 | 10 633 | 8 304 |
| Oy Ravera Ab | 134 | 60 | 272 |
| VS Tuulivoima Oy | – | – | – |
| Konsernieliminoinnit | 422 | -444 | -920 |
| Yhteensä | 17 142 | 13 023 | 27 097 |
Rahoitus
Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,0 (1,4) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 63,9 (64,9) miljoonaa euroa 31.12.2017. Maksuvalmius säilyi kohtuullisena, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,6 (7,3) miljoonaa euroa.
Henkilöstö
Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut
| Konsernin henkilöstö | 2017 | 2016 | 2015 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 164 | 166 | 174 |
| Vakituisia 31.12. | 132 | 151 | 155 |
| Määräaikaisia 31.12. | 14 | 16 | 19 |
| Yhteensä 31.12. | 146 | 167 | 174 |
| Henkilöstön keski-ikä | 43 | 43 | 43 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 2,1 | 2,9 | 1,8 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 9,4 | 7,7 | 7 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 7 861 693 | 8 031 415 | 8 245 491 |
| Emoyhtiön henkilöstö | 2017 | 2016 | 2015 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) | 81 | 81 | 84 |
| Vakituisia 31.12. | 68 | 75 | 71 |
| Määräaikaisia 31.12. | 10 | 12 | 12 |
| Yhteensä 31.12. | 78 | 87 | 83 |
| Henkilöstön keski-ikä | 45 | 44 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 2,4 | 2,2 | 1,7 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 5,6 | 6,3 | 6,1 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 4 194 248 | 4 156 990 | 4 126 495 |
Konsernirakenne
Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Tytäryhtiö VS Tuulivoima Oy on fuusioitu emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:hyn 31.10.2017.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tavanomaisten kaukolämpö- ja sähköverkkoinvestointien lisäksi vuoden 2018 alussa otettiin kaupalliseen käyttöön EPV Tuulivoima Oy:n tuuliturbiinit Kristiinankaupungissa ja Teuvalla. Metsälän 34 turbiinin tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa on valmistumishetkellään Suomen suurin.
Mikäli Seinäjoen voimalaitoksen omistus siirtyy EPV Energia Oy:lle keväällä 2018, aiheutuu järjestelystä Vaasan Sähkölle ylimääräinen n. 5 milj. euron kertaluontoinen energian hankintameno. Vaasan Sähkön omistusosuus voimalaitoksesta säilyy. Vastaavasti energian hankintamenot Seinäjoen voimalaitoksesta pienenevät vastaavalla määrällä vuosien 2018–2020 aikana.
Vaasan Sähkön teho-osuus tappiolliseen Meri-Porin voimalaitokseen päättyy vuoden 2019 alusta lukien.
Arvio tulevasta kehityksestä
Sähkön markkinahinta on edelleen alhainen. Perinteistä lämpövoimatuotantoa poistuu markkinoilta. Säätökykyisen tuotannon määrä Suomessa alenee, vaikka sähkömarkkinoiden toiminnan varmistamiseksi tehoa tarvittaisiin lisää.
Kaukolämmön perustuotantotapa Vaasassa tulee ratkaistavaksi parin lähivuoden aikana Vaskiluodon voimalaitoksen sähköntuotannon kilpailukyvyn heikennyttyä. Urakoinnin asema on vaikea, koska neuvotteluvoima on siirtynyt yhä enemmän verkkoyhtiöille.
Vaasan Sähkön asema on vahva sekä asiakastyytyväisyydellä mitattuna että taloudellisesti. Tuloksen tekemistä hidastavat eniten alhainen sähkön markkinahinta ja urakointitoimialan huono kannattavuus.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.
Taloudellinen tulos
Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen.
Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa
Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.
Olkiluoto 3
Yhtiöllä ei ole käynnissä olevia riita-asioita, mutta Vaasan Sähkö on epäsuorasti osallisena Olkiluoto 3:n rakentamista koskevassa riidassa. Yhtiön kannalta on huolestuttavaa, että rakenteilla oleva ydinvoimalaitos on myöhässä ja siihen liittyy laitostoimittajan kanssa erimielisyyksiä.
Päästöoikeuskaupan hintariski
Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti.
Vakuutuspolitiikka
Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.
Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta
Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet 9.11.2015. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.
Korko- ja valuuttariski
Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korko- ja valuuttariskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua valuuttakurssien ja korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.
Luottoriski
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 90,364 (87,203) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 12,918 (16,769) miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| – emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat | 90 363 624,29 euroa |
| – osinkona jaetaan 205,20 euroa/osake eli yhteensä | 6.463.800,00 euroa |
| – jätetään omaan pääomaan | 83 899 824,29 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiön osakkeet
Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat
Hallintoneuvostoon kuuluivat Juha Häkkinen (puh.joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Sirpa Sainio (varapuh.joht.), Ivanka Capova, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Dick Jungerstam, Tomi Kaunismäki, Marjatta Kiviranta, Raija Koivisto-Rasmussen, Marianne Munkki (13.12.2017 asti), Mauri Ollila ja Salla Rundgren. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä.
Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Sirpa Sainion ja Juha Häkkisen, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.
Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Mauri Holma (varapuh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri, Seppo Rapo (18.12.2017 asti), Teija Laitinen (18.12.2017 asti), Hannu Laaksonen (18.12.2017 alkaen) ja Marianne Munkki (18.12.2017 alkaen). Hallitus piti vuoden aikana 12 kokousta.
Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Arja Rosing ja Ossi Suortti.
Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh.joht.), Olli Arola, Mauri Holma ja Tapio Mäki.
Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg.
< Toimitusjohtajan katsaus Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö >