Vaasan Sähkö Oy: Tilinpäätös 2022 (sisältää myös konsernitilinpäätöksen).
Huom! Tilinpäätös-dokumenttiin sisältyy myös hallituksen toimintakertomus (s. 3 – 19), joka on luettavissa myös tällä sivulla.
Vaasan Sähkö Oy: Kaukolämmön tulos ja tase 2022
Vaasan Sähköverkko Oy: Tilinpäätös 2022
Vaasan Sähkö täytti 130 vuotta huhtikuussa 2022.
Monesta muusta kaupunkiomisteisesta energiayhtiöstä poiketen Vaasan Sähkö on ollut perustamisestaan lähtien osakeyhtiö.
Vuosi 2022 alkoi sähkömarkkinoilla historialliseen kehitykseen verrattuna korkeassa hintatasossa. Markkina-analyytikot pohtivat Euroopan kaasuvarastojen alhaista tasoa. Syykin selvisi helmikuussa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eurooppa havahtui siihen, että sotaan liittyvät valmistelutoimenpiteet olivatkin alkaneet jo vuoden 2021 puolella.
EU:n kiristyvien pakotteiden seurauksena sähkön ja kaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui toukokuussa. Myös Keski-Eurooppaan kaasun tuonti väheni merkittävästi kesällä ja kaasun hintahuippu saavutettiin elokuussa. Samalla kaasun rooli Euroopan sähköntuotannossa korostui viime vuonna Ranskan laajojen ydinvoimaongelmien ja Pohjoismaiden huonon vesitilanteen seurauksena, ja siten sähkön tukkuhinta kohosikin ennennäkemättömiin huippulukemiin elokuussa. Venäjä käyttikin energiaa aseenaan järkyttääkseen eurooppalaista yhtenäisyyttä. Kuluneen vuosikymmen aikana erityisesti Saksassa tehtyjen virheellisten energiapäätösten seurauksena kaikki eurooppalaiset joutuivat nyt maksamaan kovan hinnan.
Sähkön tukkuhinta markkinoilla yli kaksinkertaistui edellisvuodesta. Vuoden 2022 keskihinta Suomessa oli 154,04 €/MWh, kun se vuonna 2021 oli 72,34 €/MWh, joka sekin oli korkein noteeraus sitten 1990-luvun loppupuolella tapahtuneen sähkömarkkinoiden avaamisen. Sähkön hinnan ennenkokemattoman nousun lisäksi markkinoiden hintavaihtelut kasvoivat erittäin suuriksi viime vuonna. Korkeimmat hintanoteeraukset tukkumarkkinoilla olivat elo- ja joulukuussa.
Sähkönhinnan huima nousu ja voimakas heilunta johdannaismarkkinoilla sekä siitä seurannut johdannaispörssin vakuusvaateiden suuri kasvu aiheuttivat merkittäviä kassavirtavaikutuksia vuoden kolmannella kvartaalilla ja pakottivat yhtiön tekemään erityisjärjestelyitä likviditeettiasemansa turvaamiseksi.
Sähkönmyynnissä hankintakustannusten voimakas nousu johti siihen, että tammikuun alussa tehdyn toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnankorotuksen jälkeen hintaa tarkistettiin uudelleen jo maaliskuun puolivälissä.
Uusi sähkömarkkinatilanne vaati uusia tuotteita, ja niinpä toistaiseksi voimassa oleva tuote muutettiin lokakuussa kvartaaleittain hinnoiteltavaksi tuotteeksi.
Jyrkästi kasvaneiden hankintakustannuksen vuoksi toistaiseksi voimassa olevan tuotteen hinta nousi merkittävästi samassa yhteydessä, kun uusi kvartaalihinnoittelu otettiin käyttöön.
Sähkönhankintakustannusten voimakas nousu ja siitä seurannut asiakashintojen nousu haastoi sekä energiayhtiöt että asiakkaat. Hinnankorotuksia tehtäessä jouduttiin vakavasti punnitsemaan taloudellisen vastuun näkökulmasta yhtiön liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamista sekä sosiaalisen vastuun näkökulmasta asiakkaidemme selviämistä tässä haastavassa tilanteessa.
Asiakashintojen nousu toimi kimmokkeena voimakkaalle julkiselle keskustelulle sekä tiedotusvälineissä että sosiaalisessa mediassa.
Energiayhtiöiden, myös Vaasan Sähkön, syksyn aikana tekemät hinnankorotukset johtivat siihen, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto käynnisti tutkinnan toistaiseksi voimassa olevan tuotteen hinnoittelun kohtuullisuudesta ja Energiavirasto aloitti tutkinnan muun muassa toimitusvelvollisen hinnan kohtuullisuudesta. Nämä tutkinnat koskevat useita yhtiöitä, myös Vaasan Sähköä. Sähkökaupan voimakkaasti tappiollinen liiketulos osoittaa, että Vaasan Sähkön osalta tehdyt hinnankorotukset olivat kuitenkin ehdottoman välttämättömiä. Sähkön hinnankorotukset aiheuttivat merkittävän kolauksen koko energiatoimialan ja yhtiön maineelle, jonka korjaaminen vaatii jatkossa konkreettisia ja pitkäjänteisiä toimia.
Sähkön hinnannousun seurauksena EU:n jäsenmaat hyväksyivät asetuksen korkeisiin energianhintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä. Asetuksella otettiin käyttöön yhteisiä toimia, joiden tavoitteena on vähentää sähkön kysyntää sekä kerätä ns. inframarginaaliselta tuotannolta 180 €/MWh ylittävät tulot, ja jakaa näin kerätyt energia-alan ylijäämätulot kotitalouksille ja pk-yrityksille. Suomen hallituksen joulukuussa julkaisema hätäasetukseen liittyvä sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskeva lainsäädäntöesitys on valitettavasti huomattavasti EU:n hätäasetusta tiukempi ja tulee leikkaamaan vuonna 2023 sähköliiketoiminnan mahdollisten ylituottojen lisäksi huomattavissa määrin myös ns. normaaliajan tuottoja.
Kohonneiden sähkönhintojen vuoksi hankalassa asemassa olevien asiakkaiden tukeminen on tärkeää.
Suomen hallitus laati syksyllä kolme erilaista mallia asiakkaiden tukemiseen. Neljäs esitys kuluttajien tukemiseksi, sähkölaskuhyvitys ja maksuaikojen pidennys, julkaistiin joulukuussa. Toteutuessaan esitys aiheuttaa suuren määrän lisätyötä kaikille yhtiöille – myös Vaasan Sähkölle – ja asettaa merkittäviä haasteita yhtiön kassavirran hallintaan sekä riittävän omavaraisuusasteen turvaamiseen. Sähkölaskuhyvityksen keskeinen ongelma on siinä, että tuki ei kohdistu sitä todella tarvitseville, vaan yleisluontoisena se kohdistuu erityisesti paljon sähköä käyttäville asiakkaille.
Energiamarkkinoiden turbulenssi heijastui myös kaukolämmön hankintaan kohonneina polttoainekustannuksina. Kuitenkin monesta muusta energiayhtiöstä poiketen kaukolämmön hinta pystyttiin pitämään koko vuoden samalla tasolla, muun muassa alkuvuoden laitosten hyvän käytettävyyden ja Vaskiluodon lämpövaraston sekä siellä olevan sähkökattilan ansiosta. Vaskiluodon laitoksen vikaantuminen syyskuussa ja sitä seurannut hieman yli kahden kuukauden korjausjakso vaikuttivat negatiivisesti kaukolämmön tuloskehitykseen ja vähensivät myös sähköntuotannon tuloksentekomahdollisuuksia.
Olkiluoto 3 -laitoksen käyttöönotossa tapahtui useita pitkiä keskeytyksiä, jotka kaikkien pettymykseksi lopulta johtivat siihen, että laitoksen kaupallisen käytön aloittaminen siirtyi vuodelle 2023.
Vuoden aikana päätettiin osallistumisesta Vaasan Voiman käynnistämään hankkeeseen Vaskiluodon lämpövaraston laajentamisesta ja sähkökattilakapasiteetin 120 MW lisäyksestä sekä reduktion toteuttamiseen Vaskiluodon voimalaitokseen.
Kaukolämmön tuotannon monipuolistamiseksi käynnistettiin vuoden jälkipuoliskolla Påttin jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä hyödyntävän laitoksen rakentaminen.
Energian tuotannossa toteutettiin vuonna 2018 sovitun ns. Linnarauhasopimuksen toimet, minkä seurauksena Vaskiluodon lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos siirtyi aivan vuoden lopulla Vaasan Voimalle ja Vaasan Sähkön omistusosuus Vaasan Voimasta nousi 79,3 prosenttiin. Lisäksi osallistuttiin Seinäjoen tukkulämmön toimitukseen liittyviin järjestelyihin Seinäjoen Voimassa.
Vaasan Sähkön tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko vastaa toimialueensa sähkön jakelusta. Sähköverkossa panostettiin toimitusvarmuuteen ja automaatioasteen nostamiseen. Sähköverkon toimitusvarmuutta kehitettiin tekemällä kaapelointitöitä Vähänkyrön Tapoilassa, Mustasaaren Norra ja Södra Vallgrundissa, Korsnäsin Moikipäässä, Närpiössä välillä Töjby–Rangsby sekä Mustasaareessa välillä Vikby–Sulva. Tehtyjen kaapelointitöiden seurauksena keskijänniteverkon kaapelointiaste ylitti 50 %. Myös sähköverkon älykkääseen vianhallintaa panostettiin. Uuden sukupolven etämittausratkaisusta tehtiin kilpailutus ja hankintapäätös. Varsinaiset mittariasennukset alkavat vuonna 2023.
Asiakkaiden kiinnostus omaan sähköntuotantoon aurinkopaneeleilla kasvoi sähkön markkinahinnan nousun myötä huomattavasti, ja siten paneeleita liitettiin sähköverkkoon kiihtyvään tahtiin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla yhteensä 730 kappaletta.
Palveluiden, rakentamisen ja energian hintojen nousu kasvatti kustannuksia merkittävästi.
Sähköverkon alueella myrskyjä oli huomattavasti vähemmän kuin edellisvuonna, ja siten keskeytyksistä aiheutuneet haitat vähenivät selvästi edellisvuoteen verrattuna. Varautumisesta mahdolliseen sähköpulaan Suomessa tiedotettiin asiakkaita sekä tarkistettiin tarvittavien omien ennakoivien toimien ajantasaisuus.
Vuoden aikana toteutettiin useita, paljon resursseja vaativia kehitysprojekteja. Suomessa otettiin käyttöön helmikuussa sähkönmyyjien ja verkkoyhtiöiden väliseen tiedonvaihtoon tarkoitettu valtakunnallinen, keskitetty tiedonvaihtoratkaisu (Datahub). Vaasan Sähkössä käyttöönottoa valmisteltiin useamman vuoden ajan asiakastietojen laatua parantaen sekä ohjelmistojen testausta tehden ja käyttöönottoa harjoitellen. Joulukuussa ratkaisusta otettiin onnistuneesti käyttöön vielä seuraavakin versio.
Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) otettiin käyttöön toukokuussa. Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat kattavan toimintajärjestelmän ensimmäinen ulkoinen auditointi tehtiin joulukuussa ja havaittujen poikkeamien korjaamisen jälkeen sertifikaatit järjestelmälle myönnettäneen keväällä 2023.
Sähkökaupassa sähkönmyynnin ja sähköntuotannon erillisten portfolioiden seurantaa jatkettiin edellisten vuosien pohjalta tarkentaen toimintaprosesseja ja sisäisen raportoinnin tarkkuutta. Sähkökaupan eriytetyssä tuloslaskelmassa ja taseessahan ne näkyvät yhtenä kokonaisuutena.
Konsernin tuote- ja palvelukehitykseen panostettiin vuoden aikana. Sähkökaupassa lanseerattiin yksityisasiakkaille spot- ja kvartaalituote sekä yritysasiakkaille ns. nettoarvon tilitykseen perustuva uusi sopimustyyppi. Lisäksi viimeisteltiin asiakkaille tarjottava sähköautojen latausratkaisu, jota pilotoitiin asentamalla 40 latauspistettä vuoden aikana. GigaVaasa-alueen potentiaalisten toimijoiden kanssa jatkettiin aktiivista keskustelua alueelle tarvittavista energiaratkaisuista yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa.
Päivitetyn konsernistrategian toteuttamista terävöitettiin muuttamalla organisaatiorakennetta toukokuun alussa.
Silloin perustettiin digitalisaatioyksikkö sekä strategia- ja yhteiskuntavastuuyksikkö, jonka tehtävinä ovat mm. edunvalvonta ja vastuullisuusasiat. Samassa yhteydessä kehitysyksikkö lakkautettiin ja sen toiminnot siirrettiin liiketoiminnoille. Vuoden aikana organisaatiossa toteutuneet muutokset mahdollistivat uusia ura- ja oppimismahdollisuuksia. Vaasan Sähkö konsernin vakituisiin työtehtäviin tehdyistä rekrytoinneista onnistuttiin toteuttamaan puolet sisäisinä rekrytointeina.
Edellä mainitut muutokset, haastava energiamarkkinatilanne ja palaaminen pandemian aikaisista rajoitteista hybridityöskentelyyn ovat haastaneet asiantuntijaorganisaatiotamme vuoden aikana monella tapaa. Vahva yhteistyön kulttuuri ja halu palvella ovat olleet tukipilareita muutoksissa.
Konsernin liikevaihto kasvoi 58,1 % (84,9 %). Konsernin vuoden 2022 liikevaihto oli 329,9 (208,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon voimakasta kasvua selittää suojauksessa käytettävien johdannaisten markkinahintojen voimakas nousu tilikauden aikana. Tilikauden liikevaihtoon kirjattujen johdannaisten määrä oli 104,8 miljoona euroa, kun se vuotta aiemmin oli 44,8 miljoonaa euroa.
Konserni teki vaatimattoman liiketuloksen, liikevoitto oli 6,1 (6,5) miljoonaa euroa, jossa laskua 6,5 %. Merkittävimmät konsernin liiketulosta heikentäneet erät olivat Vaskiluodon voimalaitoksen vikaantuminen syksyllä, jonka vaikutus konsernin tulokseen oli useita miljoonia euroja, Olkiluoto 3:n käyttöönoton ongelmat, joista aiheutui konsernille kymmenien miljoonien menetykset, marraskuussa kvartaalituotteelle tehty hinnantarkistus (6,3 miljoonaa euroa) sekä sähköverkon laskenut liikevaihto johtuen volyymipudotuksesta (2,5 miljoonaa euroa).
Konsernin tilikauden voitto oli 9,3 M€ (12,7 M€), merkittävimmät liiketuloksen jälkeiset tilikauden voittoa nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 2,1 M€, Voimapihan osinko 2,8 M€.
Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto nousi ollen 299,1 (174,2) miljoonaa euroa. Liiketulos oli -2,6 (1,6) miljoonaa, jossa laskua oli 268,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Emoyhtiön tilikauden voitto oli 5,8 M€ (16,8 M€), merkittävimmät liiketuloksen jälkeiset tilikauden tulosta nostaneet erät olivat Suomen Energiavarojen osinko 2,1 M€, Voimapihan osinko 2,8 M€ ja Vaasan Sähköverkon konserniavustus 2,7 M€. Verotuksessa ei ole tehty aiemmista vuosista poiketen kaikilta osin maksimipoistoja. Täten poistoeroa on purettu tulokseen. Tällä on tulosta parantava vaikutus 1,7 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnoista sähkökaupan liikevaihto oli 260,5 (134,2) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 39,3 (40,4) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 33,3 (35,9) miljoonaa euroa.
Sähkökauppa-kokonaisuuden liiketulos oli edellisen vuoden tapaan tappiollinen ollen -6,1 miljoonaa euroa (-7,6 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sähkökaupassa Sähkön myynnin liiketulos oli vahvasti tappiollinen ja Sähkön tuotannon positiivinen, myös Sähkön palveluliiketoiminnan liiketulos oli tappiollinen.
Kaukolämmön liiketulos laski viimevuotisesta tasosta 52,9 % ollen 5,1 (10,8) miljoonaa euroa. Kaukolämmön heikentynyttä tulosta selittää suurelta osin Vaskiluodon laitoksen vikaantuminen syksyllä 2022 ja tästä aiheutunut energian hankintakustannusten nousu. Tämän vaikutus kaukolämmön tulokseen oli n. 3 miljoonaa euroa.
Vaasan Sähköverkko Oy:n liiketulos laski edellisen vuoden 9,3 miljoonasta eurosta 6,1 miljoonaan euroon. Sähköverkon heikentynyttä tulosta selittää liikevaihdon lasku, volyymilaskun myötä 2,5 miljoonaa euroa sekä häviösähkön kustannusten nousu 1,1 miljoonaa euroa.
Asiakkaille myydyn sähkön määrä oli 1593 (1684) GWh ja sähkön tuotannon määrä oli 1558 (1440) GWh.
Kaukolämmön myyntivolyymi oli 693 (726) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myyntivolyymi oli 927 (1015) GWh.
| Konsernin tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 |
| Liikevaihto 1.000 € | 329 923 | 208 671 | 112 854 |
| Liikevaihdon muutos % | 58,1 % | 84,9 % | -26,2 % |
| Liikevoitto % | 1,8 % | 3,1 % | 15,1 % |
| Oman pääoman tuotto % | 4,6 % | 6,0 % | 7,1 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 3,8 % | 4,2 % | 6,3 % |
| Omavaraisuusaste % | 40,8 % | 47,0 % | 51,3 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 1,0 | 0,8 | 1,2 |
| Emoyhtiön tunnusluvut | 2022 | 2021 | 2020 |
| Liikevaihto 1.000 € | 299 140 | 174 158 | 79 614 |
| Liikevaihdon muutos % | 71,8 % | 118,8 % | -33,5 % |
| Liikevoitto % | -0,9 % | 0,9 % | 9,6 % |
| Oman pääoman tuotto % | 1,3 % | 9,9 % | 7,6 % |
| Sijoitetun pääoman tuotto % | 0,0 % | 5,2 % | 5,6 % |
| Omavaraisuusaste % | 29 % | 37,8 % | 40,6 % |
| Maksuvalmius (Quick Ratio) | 0,9 | 0,8 | 1,0 |
Käyttöomaisuuden investoinnit olivat toimintavuonna 32,0 (35,1) miljoonaa euroa.
| Käyttöomaisuuden investoinnit 1 000 € | 2022 | 2021 | 2020 |
| Vaasan Sähkö Oy – Sähkökauppa | 8 913 | 17 722 | 539 |
| Vaasan Sähkö Oy – Kaukolämpö | 8 121 | 1 875 | 4 772 |
| Vaasan Sähkö Oy – Palvelut | 1 214 | 2 407 | 1 810 |
| Vaasan Sähköverkko Oy | 13 755 | 13 184 | 13 042 |
| Oy Ravera Ab | 107 | ||
| Smedsby Värmeservice Ab | 26 | ||
| Konsernieliminoinnit | -32 | -54 | -1 326 |
| Yhteensä | 31 971 | 35 134 | 18 970 |
Kaikki uudet sähköliittymismaksut ovat pelkästään siirtokelpoisia 1.3.2020 lukien ja siten ne Vaasan Sähköverkko Oy:ssä kirjataan liikevaihtoon. Vaasan Sähkö Oy:ssä kaukolämpöliittymismaksut ovat edelleen sekä siirto- että palautuskelpoisia.
Konsernin taseeseen kirjattavien siirto- ja palautuskelpoisten liittymismaksujen nettomuutos oli tilikaudella 0,4 (0,4), miljoonaa euroa sisältäen sekä uudet että palautetut liittymismaksut.
Korolliset velat olivat 101,2 (77,8) miljoonaa euroa 31.12.2022.
Maksuvalmius konsernissa säilyi tyydyttävänä, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 28,1 (13,8) miljoonaa euroa.
Konsernissa lyhennettiin velkakirjalainoja tilikaudella 12,8 miljoonalla eurolla ja uusia velkakirjalainoja nostettiin 16,0 miljoonaa euroa.
EPV:lle annettua ydinvoimaosakkeisiin liittyvää osakaslainasitoumusta (15 miljoonaa euroa) on pidennetty vuoden 2023 loppuun asti.
Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:
| Konsernin henkilöstö | 2022 | 2021 | 2020 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) |
130 | 126 | 127 |
| Vakituisia 31.12. | 118 | 112 | 107 |
| Määräaikaisia 31.12. | 18 | 23 | 16 |
| Yhteensä 31.12. | 136 | 135 | 123 |
| Henkilöstön keski-ikä | 42 | 43 | 42 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 1,6 | 0,9 | 1,25 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 4,9 | 2,7 | 3,0 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 7 611 461 | 7 118 877 | 7 641 928 |
| Emoyhtiön henkilöstö | 2022 | 2021 | 2020 |
| Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella (osa-aikaiset suhteutettuna) |
97 | 95 | 87 |
| Vakituisia 31.12. | 88 | 82 | 76 |
| Määräaikaisia 31.12. | 15 | 21 | 15 |
| Yhteensä 31.12. | 103 | 103 | 91 |
| Henkilöstön keski-ikä | 42 | 43 | 43 |
| Koulutuspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 1,4 | 0,6 | 1,4 |
| Sairauspäivät keskimäärin työntekijää kohden | 5,2 | 2,5 | 3,6 |
| Tilikauden palkat ja palkkiot | 5 779 510 | 5 323 959 | 5 312 625 |
Tilinpäätöshetkellä Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy ja tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy.
Suomen hallitus ja eduskunta on jatkanut valmisteluja sähkön neljännellä tukipaketilla. Sähkölaskujen hyvityksiä korvataan tämänhetkisen tiedon mukaan kuluttajille maaliskuun ja huhtikuun laskujen yhteydessä. Hyvitys laskettaisiin ainakin marraskuun, joulukuun ja tammikuun kulutusmäärän ja energiahinnan mukaan. Asiaa käsitellään vielä eduskunnassa ja lopullista päätöstä odotellaan helmikuun lopussa. Vaasan Sähkön tekemien analyysien mukaan valtion tuki tulee rasittamaan Vaasan Sähkön kassaa jopa viidellätoista miljoonalla eurolla ja on tärkeää, että Vaasan Sähkö ja muut energiayhtiöt viipymättä saavat valtiolta asiakkaille takaisinmaksetut rahat.
Suomen hallituksen esitys sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi on käsittelyssä eduskunnassa. Esitetyssä laissa säädettäisiin uudesta, sähköalan yritysten verovuoden 2023 voittoihin kohdistuvasta 30 prosentin suuruisesta väliaikaisesta verosta. Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi eikä vero olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen.
EU-komission sähkömarkkinamallia koskeva julkinen konsultaatio eli kuuleminen oli vastattavana helmikuun alkupuolella. Komission on tarkoitus julkaista markkinamalliin liittyviä ensimmäisiä konkreettisia muutosesityksiä vielä kevään aikana.
Vaasan Sähkö tilasi vuoden lopussa 500 älykästä sähköautolaturia Comsel Systemiltä. Laturit valmistetaan Vaasassa ja laitteiden myynti alkaa helmikuussa. Älykkäiden sähköauton kotilatauslaitteiden kasvavan kysynnän sekä yleistyvän aurinkoenergian pientuotannon vuoksi odotamme, että palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvaa olennaisesti 2023 vuoden aikana.
Närpiön tuulivoimapuisto otettiin kaupalliseen käyttöön helmikuun alussa ja on uusin lisäys Vaasan Sähkön päästöttömään tuotantoportfolioon. Vaasan Sähkön osuus Närpiön tuulivoimapuistosta kasvattaa vuosittaista tuulivoimatuotantoa 140 GWh. Vaasan Sähkön osuus tuotantomäärästä vastaa noin 7 500 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.
Olkiluoto 3 on koekäyttövaiheessa ja nykyisten ennusteiden mukaan laitoksen säännöllinen sähköntuotanto alkaa maaliskuussa 2023.
Vuoden 2022 lopun ja vuoden 2023 alkutalven leuto, tuulinen ja sateinen sää on rauhoittanut energiamarkkinoita. Johdannaiskaupassa Suomen aluehintaero ja systeemihinnan taso on laskenut vuoden 2022 kevään tasolle. Odotettavissa on, että sähkömyynti vilkastuu kevättä kohti ja tarjontaan tulee lisää tuotteita, varsinkin määräaikaisia sellaisia. Parempi likviditeetti johdannaismarkkinoilla mahdollistaa tämän kehityksen.
Vaasan Sähkö aloitti viime vuoden aikana hybridisähkötuotteen kehittämisen. Siinä energiahinta muodostuu kiinteästä energiahintaosasta ja pörssisähkönsidonnaisesta kulutusvaikutuksesta. Muutama kilpaileva sähkönmyyntiyhtiö lanseerasi vastaavanlaisia tuotteita jo viime vuoden aikana. Vaasan Sähkö tähtää siihen, että oma tuote olisi myynnissä Q1/2023 aikana. Uuden tuotteen kehityksessä on tullut ilmi, että uudet hybridituotteet luo painetta myös järjestelmäkehitykselle. Dynaamiset ja joustavat asiakastietojärjestelmät, mobiilisovellukset ja itsepalvelukanavat ovat perusta kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja nykymarkkinoilla pärjäämiselle.
Vaasan Sähkö on jo pidempään suunnannut perustuotantoinvestointinsa puhtaaseen, päästöttömään energiatuotantoon, esimerkiksi tuulivoimaan. Tulevina vuosina Vaasan Sähkön tuotantoinvestoinnit tehdään tukemaan volatiilista energiamarkkinaa. Tarvitaan energiavarastoa ja joustoratkaisuja tukemaan vahvaa ydinvoima- ja tuulivoimatuotantoportfoliota.
Tutkimustoimintaa on jatkettu vuoden 2022 aikana ja hankkeissa on tehty yhteistyötä yliopistojen ja energia-alalla toimivien yritysten kanssa.
Kokonaisuuden optimointia ja energiajärjestelmän joustavuuden kehittämistä on jatkettu ja fokuksessa on ollut tuoda markkinoille oma älykäs sähköauton kotilatauslaite. Pilotointi aloitettiin jo pääsiäisenä, jolloin ensimmäiset laturit asennettiin pilottikohteisiin. Vuoden loppupuolella tuote oli saatu kuntoon ja Vaasan Sähkö tilasi 500 kpl myyntiin, joka alkaa vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Kulutusjoustossa Vaasan Sähköllä on edelleen 60 pilottiasiakasta, joiden lämmitystä, lämmönvesivaraajia, omaa sähköntuotantoa ja sähköauton latausta optimoidaan sähkömarkkinaa vasten. Vuoden 2023 tavoitteena on tarjota asiakkaille älylaitteita, jotka siirtävät sähkönkäyttöä pörssisähkön halvoille tunneille.
H-Flex-E-hanketta, jonka alkukeskustelut pidettiin jo loppuvuodesta 2020, on kehitetty eteenpäin ja hanke on edennyt luvitusvaiheeseen. Vuoden 2023 tavoite on saada ympäristölupa hankkeelle, jotta investointipäätös voidaan tehdä.
Asiakas- ja toiminnanohjausjärjestelmiä kehitettiin systemaattisesti vuoden aikana. Tietovarastoprojektin ensimmäiset raportit saatiin käyttöön vuoden aikana ja projektia jatketaan 2023 aikana vahvistamaan tiedolla johtamista. Tiedolla johtaminen valikoituikin yhdeksi pääteemaksi 2022 vuoden aikana valmistuneessa digistrategian määrityksessä. Muut digistrategiaan nousseet pääteemat ovat digitaalinen asiakaskokemus, osaamisen johtaminen ja kehittäminen, vastuullisuus sekä edelläkäyvät ratkaisut.
Vaasan Sähkö kuvasi prosesseja, loi menettely- ja toimintaohjeita sekä määritti toimintatapoja vastaamaan laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusstandardien vaatimuksia. Tämän seurauksena Vaasan Sähkö sai erinomaisen tuloksen 2022 vuoden lopussa pidetyssä sertifiointiauditoinnissa ja saanee sertifikaatit tunnustukseksi uutterasta toiminnan kehittämisestä.
Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien vähentämistä ja eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa.
Konsernissa käytetään riskien luokittelussa neljää kategoriaa; strategiset, taloudelliset ja operatiiviset riskit sekä vahinkoriskit.
Strategiset riskit ovat riskejä, jotka voivat vaikuttaa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen tai jopa yhtiön olemassaoloon. Strategiset riskit voivat syntyä virheellisistä tai epäonnistuneista liiketoimintapäätöksistä, toimintamalleista, johtamisesta, valvonnasta tai hitaasta reagoinnista ulkoisiin ja/tai sisäisiin muutoksiin. Strategisiin riskeihin liittyy aina positiivinen mahdollisuus sekä negatiivinen epäonnistumisen uhka.
Taloudelliset riskit liittyvät konsernin talousprosessiin; vakavaraisuuteen, pääomien riittävyyteen sekä rahaprosessien toimivuuteen. Riskityyppiin sisältyy myös kirjanpitoon ja raportointiin liittyviä compliance- ja veroriskejä. Taloudelliset riskit voivat johtua muutoksista pääomien saatavuudessa ja rakenteessa sekä kannattavuudessa.
Operatiiviset riskit ovat seurausta tapahtumista, jotka aiheutuvat riittämättömistä tai toimimattomista sisäisistä prosesseista, järjestelmistä tai ihmisistä. Operatiiviset riskit ovat konsernin toimintaan liittyviä välittömiä ja välillisiä vahinkoja tai vahingollisia seurauksia maineelle, jotka voivat seurata virheistä tai puutteista sisäisissä prosesseissa.
Vahinkoriskit ovat puhtaita riskejä, eli niihin liittyy ainoastaan mahdollisuus menetykseen ilman hyötymahdollisuuksia. Vahinkoriskit käsittävät erilaisia turvallisuus-, onnettomuus- ja katastrofiriskejä. Vahinkoriskejä pienennetään mahdollisimman kattavalla vakuutusturvalla.
Nopeat muutokset toimintaympäristössä kasvattivat konsernin riskejä
Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa aiheuttama epävarmuus globaalissa taloudessa sekä varsinkin energia-alalle syntynyt energiakriisi korkeine tukkumarkkinahintoineen ja jopa sähkön riittävyysriskeineen kasvattivat konsernin riskiasemaa merkittävästi ja uhkasivat toiminnan jatkuvuutta kaikkien liiketoimintojen osalta niin taloudellisesti kuin toiminnallisestikin. Volatiilissa hintatilanteessa myös erittäin ruuhkautunut asiakaspalvelu aiheutti jatkuvuudelle haasteita.
Taloudellinen tulos
Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksentekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, johdannaismarkkinoiden hintakehitys, sääolot, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Volatiili energiapoliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Esimerkiksi hyvin alhainen tai hyvin korkea sähkön markkinahinta ja suuremmat hintavaihtelut uusiutuvan tuotannon lisääntyessä vaikuttavat konsernin taloudelliseen tulokseen sekä toiminnan kannattavuuteen.
Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa
Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon (sähkön tuotanto liiketoiminta) ja myynnin (sähkön myynti liiketoiminta) yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Sähkökauppa altistuu myös suojauskauppaa käydessään systeemi- ja aluehintaeroriskeille sekä aluehinta- ja volyymiriskeille. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan periaatteiden mukaisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä.
Vakuutuspolitiikka
Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Omaisuus ja vastuuvakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne vahinkoriskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.
Sähkön tukkuhinnan ennen näkemättömän hinnan nousun ja voimakkaasti kasvaneen hintavaihtelun johdosta vuonna 2022 myös vakuuttajat Suomessa arvioivat uudelleen energiayhtiöihin liittyviä riskejään, mikä johti konsernin vakuutusratkaisujen osittaiseen uudelleenrakentamiseen.
Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta
Konsernin rahoitus on pitkälle keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiön lyhytaikainen rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa.
Sähkön tukkuhinnan kaksinkertaistuminen ja markkinan volatiilisuuden merkittävä kasvu yhdessä johdannaismarkkinoiden kasvaneen vakuusvaateen kanssa aiheuttivat nopean muutoksen konsernin rahoitukselliseen asemaan tilikauden 2022 aikana. Riskejä hallittiin skenarioimalla tulevaa kassavirtaa sekä varmistamalla eri toimenpitein konsernin taloudellista liikkumavaraa eri skenaariovaihtoehdoissa.
Korkoriski
Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta merkittäviltä negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa.
Luottoriski
Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla.
Tieto ja tietojärjestelmät
Konsernin liiketoiminta rakentuu yhä enenevässä määrin tiedon ja tietovirtojen hallintaan. Tietojärjestelmien ja tiedon laadun (säilyvyys, yhtenäisyys ja oikeellisuus) turvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen ovat liiketoiminnan kannalta kriittisiä. Hallituksen hyväksymässä konsernin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa on määritelty toimintamallit riskien hallitsemiseksi.
Pääomariskin hallinta
Konsernissa päivitettiin strategia syksyllä 2021 ja asetettiin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Päivitetyn strategian tavoitteena on varmistaa taloudellinen liikkumavara tilanteessa, jossa tuotantoportfolio uudistuu merkittävillä investoinneilla.
Liiketoimintojen kasvun tulee olla kannattavaa, tuoterakenteen vahvistaa asiakaskokemusta ja edistää kestäviä valintoja. Näiden tavoitteiden keinoin pyritään vahvistamaan Vaasan Sähkö-konsernin kilpailukykyä ja rakentamaan kilpailukykyinen liiketoimintaportfolio vuoteen 2025 mennessä.
Investointien tuottavuuden varmistaminen ja tuotantorakenteen optimointi ovat keskeisiä strategisia tavoitteita. Viime ja tulevien vuosien isoille investoinneille haetaan päämäärätietoisesti tuottoa konsernin taloudellisen tuloksen ja kassavirran vahvistamiseksi. Keskeisenä strategisena prioriteettina on nykyisten liiketoimintojen arvontuottamiskyvyn varmistaminen. Kassavirran parantaminen ja taloudellisen tuloksen varmentaminen edellyttävät toiminnan tehokkuutta muutostilanteessa.
Osinkopolitiikka on taannut osakkeenomistajille asianmukaisen korvauksen sijoittamalleen pääomalle.
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 76,011 (97,577) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 5,797 (16,844) miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
| emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat | 76 010 889,46 euroa |
| osinkona jaetaan 95,25 euroa/osake eli yhteensä | 3 000 375,00 euroa |
| jätetään omaan pääomaan | 73 010 514,46 euroa |
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.
Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.
Yhtiö on ottanut lainan konsernin tytäryhtiöltä. Lainan määrä on 10 miljoonaa euroa ja laina-aika on 5 vuotta. Lainaa lyhennetään tasaosuuksin ja korko maksetaan 12 kertaa vuodessa. Lainan korko on sidottu 12 kk euriborkorkoon. Laina on vakuudeton. Tilinpäätöshetkellä lainaa on jäljellä 0,83 miljoonaa euroa.
Yhtiökokouksen huhtikuussa 2022 valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat Mauri Ollila (puh.joht.), Dick Jungerstam (varapuh.joht.), Marit Nilsson-Väre (varapuh.joht.), Marianne Buss, Tanja Davidov, Reinhold Klockars, Erkki Lehtimäki, Esa Makkonen, Pekka Pörsti, Jarmo Salo, Tauno Tuomisto, Antti Uusitalo ja Seija Vainio. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina kolme luottamusmiestä.
Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Dick Jungerstamin, Marit Nilsson-Väreen ja Mauri Ollilan, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut.
Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.) 26.4.2022 saakka, Ivanka Capova 26.4.2022 saakka, Hannu Laaksonen 26.4.2022 saakka, Marianne Munkki (varapuh.joht.) 26.4.2022 alkaen, Marko Nylund, Kim Berg 26.4.2022 alkaen, Jukka Mäkynen 26.4.2022 alkaen ja Eva Liljeblom 26.4.2022 alkaen. Hallitus piti vuoden aikana 13 kokousta.
Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Martti Haapamäki (puh.joht.), Heimo Hokkanen, Iida Laurila, 29.3.2022 alkaen, Ossi Suortti ja Arja Rosing.
Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHT Emma Paananen.
